Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt Tytti Yli-Viikarin valitukset, jotka koskivat hänen virantoimituksesta pidättämistään ja irtisanomistaan sekä Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n pääjohtajan että ylijohtajan viroista.
Hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa keskiviikkona aamulla.
Oikeus katsoi pääjohtajan virasta irtisanomisen osalta muun muassa, että VTV:n asema valtionhallinnossa on merkittävä ja viraston tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää julkista luotettavuutta ja erityistä huolellisuutta viraston omaan taloudenpitoon liittyvissä asioissa.
Siksi Yli-Viikarin toiminta sopi huonosti näihin vaatimuksiin. Hän oli eduskunnan tarkastusvaliokunnassa kieltäytynyt kertomasta lentopisteiden käytöstä vedoten pisteohjelman henkilökohtaisuuteen sekä vastannut valiokunnan näkemyksen mukaan puutteellisesti matkoja koskeviin kysymyksiin.
Lisäksi Yli-Viikari oli suhtautunut piittaamattomasti matkustamiseen liittyvien matkasuunnitelmien ja matkalaskujen laatimiseen, oikeus totesi. Myös VTV:n varojen käyttäminen omiin stailaus- ja kampaamokuluihin oli osoittanut puutteellista harkintaa.
Tuomion perustelut jatkuvat: Yli-Viikari oli päättänyt määräaikaisen virkamiehen nimittämisestä lainvastaisesti ilman julkista hakumenettelyä ja tehnyt vuonna 2016 lainvastaisen virkasopimuksen.
Lisäksi oli havaittu puutteita, jotka liittyivät Yli-Viikarin tekemiin ostoihin ja virka-auton ajopäiväkirjaan. Myös työhyvinvointi virastossa oli Yli-Viikarin toiminnan vuoksi heikentynyt ja hänen toimintansa osoitti ongelmia johtamisessa ja viraston toimintakulttuurissa.
Oikeus esimerkiksi katsoi, että eduskunta on voinut ottaa kokonaisharkinnassa huomioon valittajan kykenemättömyyden ymmärtää omaa vastuutaan pääjohtajana.
Näillä perusteilla eduskunnalla oli oikeus irtisanoa hänet. Kun eduskunta oli menettänyt luottamuksensa, hänen irtisanomiseensa oli ollut virkamiehestä johtuva erityisen painava syy.
Seuraavaksi hallinto-oikeus arvioi, oliko hän voinut palata taustavirkaansa ylijohtajaksi. Ei voinut, sillä teoilla oli ollut vaikutusta hänen edellytyksiinsä ja uskottavuuteensa toimia missään tarkastusviraston johtavassa virassa.
Oikeus katsoi taas Yli-Viikarin toimintaa muun muassa virkamatkoilta kertyneiden lentopisteiden yksityiskäytön osalta, mikä osoitti epärehellisyyttä ja piittaamattomuutta määräysten ja ohjeiden noudattamisesta. Siksi VTV oli voinut arvioida, ettei sillä enää ole luottamusta Yli-Viikarin edellytyksiin ja kykyyn toimia johtavassa asemassa.
Kokonaisharkinnassa oli voitu ottaa huomioon myös lainvastainen virkasopimus ja siitä saatu rikostuomio, matkasuunnitelmien ja -laskujen puutteellisuudet, kampaamo- ja stailauskulujen maksattaminen tarkastusviraston varoista ja virka-auton käyttöön liittyvät epäselvyydet.
Ratkaisuun voi hakea muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta, jos se antaa valitusluvan.
Yli-Viikari kertoo HS:lle, että Helsingin hallinto-oikeus on tehnyt perusteellista työtä, mutta samalla hän toteaa olevansa pettynyt päätösten lopputulemiin.
”Perehdyn nyt tarkemmin hallinto-oikeuden päätösten perusteluihin. Tässä vaiheessa on liian aikaista kommentoida mahdollista valittamista asioissa”, hän kertoo.
Hän myös toteaa, että hänellä on ”selkeästi työnantajan kanssa erilainen kokemus irtisanomisperusteluissa mainittujen asioiden tapahtumakuluista”.
Kiistassa on siis nähty jo monta käännettä ennen nyt tullutta ratkaisua.
Ensin eduskunta irtisanoi Yli-Viikarin VTV:n pääjohtajan paikalta kesällä 2021. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan Yli-Viikari oli muun muassa merkittävästi heikentänyt luottamusta VTV:n taloudenhoidon asianmukaisuuteen.
Tällöin hän siis oli pääjohtajana, mutta aikoi palata taustavirkaansa, joka oli ylijohtaja.
Se ei onnistunut, sillä VTV ensin pidätti hänet virastaan, sitten irtisanoi. Perusteena oli esimerkiksi se, että hän oli toistuvasti toiminut viraston ohjeita vastoin.
Lue lisää: VTV irtisanoi Tytti Yli-Viikarin virkasuhteen
Näistä molemmista irtisanomisista on kyse nyt tulleessa ratkaisussa, sillä Yli-Viikari valitti molemmista ratkaisuista hallinto-oikeuteen.
Näiden lisäksi vireillä on erillinen rikosjuttu. Siinä Helsingin käräjäoikeus tuomitsi hänet virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kavalluksesta sakkoihin, mutta tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Tässä tuomiossa oli kyse sopimuksesta, jolla VTV:n työntekijälle maksettiin perusteetta kaksi vuotta palkkaa, sekä virkamatkoilta saatujen lentopisteiden käytöstä.
