Vuonna 2020 käyttöön otettu todistusvalinta on vaikuttanut siihen, mitä oppiaineita lukiolaiset päätyvät kirjoittamaan ylioppilaskokeessaan. Nyt asiaan aiotaan puuttua, kertoo projektipäällikkö Tanja Juurus.
Hän on mukana valtakunnallisessa yliopistojen opiskelijavalintoja koskevassa hankkeessa, jonka tarkoituksena on kehittää todistus- ja valintakoeväyliä. Hanke käynnistyi vajaa vuosi sitten Suomen yliopistojen rehtorineuvoston Unifin koulutusvararehtoreiden aloitteesta.
Hanke kestää vuoden 2025 loppuun asti. Todistusvalintaa koskevista päivityksistä valmistuu kuitenkin luonnos jo maaliskuun lopulla. Tämän jälkeen luonnos lähtee lausuntokierrokselle ja palaa muokattavaksi.
Juurus arvioi, että muutokset voitaisiin lyödä yliopistoissa lukkoon elokuussa. Muutokset tulisivat voimaan vuonna 2026 ja koskisivat kaikkia aloja.
Lähtökohtia on kolme. Ensinnäkin tarkoitus on yhtenäistää todistusvalinnan pisteytystä, koska yliopistoilla on parhaillaan käytössä noin 50 pisteytystaulukkoa.
Toisena tavoitteena on vähentää todistusvalinnan negatiivisia vaikutuksia siihen, mitä aineita opiskelijat päättävät opiskella ja kirjoittaa ylioppilaskokeissa. Kolmas tavoite on muokata pisteytys huomioimaan paremmin alakohtaisia taitoja.
”Nykyinen pisteytys pohjautuu pitkälti lukion oppimäärän laajuuteen. Se aiheuttaa hieman kummallisia tilanteita: esimerkiksi englantia opiskelemaan hakeva saa todistusvalinnassa enemmän pisteitä pitkän matematiikan kuin pitkän englannin laudaturista”, Juurus taustoittaa.
Lopputulos vaatii tasapainottelua lähtökohtien välillä.
”Pöydällä on yhä monta erilaista ratkaisua. Se on todettu jo alussa, ettei täydellistä pisteytystä ole. Nyt pyrimme löytämään mahdollisimman hyvän.”
Lisäksi hankkeessa on tarkoitus muun muassa kehittää opiskelijavalinnan aikataulua. Tulevaisuudessa todistusvalintaväylän kautta opiskelupaikan saanut voisi kuulla valinnastaan nykyistä aiemmin. Nykyisin tieto saattaa tulla vain muutamia päiviä ennen pääsykoetta, joten moni käyttää turhaan keväänsä pääsykoekertaukseen.
”Todistusvalinta on kasvattanut hyväksyttyjen kokeiden uusintoja.
Todistusvalinta korvasi yhteisvalinnan keväällä 2020. Koska koronaviruspandemian alku osuu samaan hetkeen, vaikutuksia on vaikea erotella toisistaan.
Todistusvalinta on vaikuttanut ainakin siihen, että hyväksyttyjen kokeiden uusinnat ovat joissain oppiaineissa lisääntyneet ja joissain eivät, Juurus arvioi.
Hyväksytyn kokeen on saanut uusia rajoituksetta syksystä 2019 lähtien.
Jos vertaa uudistusta edeltänyttä kevättä tämän vuoden kevääseen, uusijoiden määrän kasvu näkyy etenkin pitkässä matematiikassa ja fysiikassa. Aiempaa enemmän uusitaan myös äidinkieltä, lyhyttä matematiikkaa ja historiaa. Muissa aineissa muutos on maltillisempi.
Sen sijaan terveystiedon ja yhteiskuntaopin kokeiden uusijamäärät ovat vähentyneet vuodesta 2019.
Suurimmalla osalla uusiminen jää yhteen kertaan. On harvinaista, että kokelas uusii kokeen yli kolmesti.
”Moninkertaisia uusijoita on toki olemassa, mutta tilastollisesti kyse on todella pienestä ilmiöstä”, sanoo pääsihteeri Tiina Tähkä Ylioppilastutkintolautakunnasta.
Suurin osa uusii C:n arvosanaa.
”Kyllä E:n uusijoitakin on. Ihan kaikkia arvosanoja uusitaan. Se on kuitenkin voimakkaista hakupainealoista uutisoimisen aiheuttama harha, että moni uusisi parhaimpia arvosanoja.”
Kirjoittamiseen ja uusimiseen on vaikuttanut kuitenkin myös syk-laskumenetelmän käyttöönotto, Tähkä sanoo. Lyhenne tarkoittaa standardoitujen yhteispisteiden keskiarvoa.
Tämä pisterajojen laskumenetelmä otettiin käyttöön portaittain vuonna 2016. Menetelmän ideana on huomioida kyseisen koekerran lisäksi edeltävän kokeen osallistujien taso. Näin pisterajoissa voidaan ottaa huomioon se, kuinka paljon kyseiseen kokeeseen sattui osumaan hyviä kokelaita.
”Vanhassa mallissa laudaturin sai viisi prosenttia kokelaista. Nyt esimerkiksi fysiikassa varsinkin keväällä määrä on reilusti yli sen.”
Tämä muutos saattaa siis houkutella yhä suurempaa joukkoa kirjoittamaan ja uusimaan fysiikkaa. Päinvastaisesti terveystiedossa laudatureja tulee nykyään aiempaa vähemmän.
Esimerkiksi pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa käyvät uusimassa lääketieteelliseen koulutukseen todistuksella pyrkivät.
Osa joutuu saattaa joutua jopa vuosia kestävään korotuskierteeseen, kuten turkulainen Salla Tamsi, joka kertoi kokemuksistaan HS:n haastattelussa torstaina.
Lääketieteellinen ala on kuitenkin niin suosittu ja kilpailtu, ettei siitä pitäisi Juuruksen mukaan tehdä yleistäviä johtopäätöksiä todistusvalinnan vaikutuksista. Sama pätee oikeustieteelliseen ja kauppatieteelliseen.
”Sisäänpääsy näille aloille on vaikeaa, koska hakijoita on paljon. Paine syntyisi, vaikka pisteiden lasku tehtäisiin miten.”
Juurus huomauttaa, että yliopistoon pääsemiseksi ei keskimäärin vaadita laudaturien riviä. Yliopistoissa vuonna 2022 aloittaneista lähes 70 prosenttia ei ollut kirjoittanut yhtään laudaturia, hän painottaa.
