Suomeen tarvittaisiin yli 300 tehohoitotyöhön koulutettavaa hoitajaa lisää, jotta maan teho-osastot pystyisivät vastaamaan erilaisiin poikkeustilanteisiin, joissa potilasmäärät ovat normaalia suuremmat.
Asia selviää sosiaali- ja terveysministeriön kesäkuussa 2022 asettaman työryhmän ehdotuksesta valtakunnalliseksi tehohoito- ja tehovalvontastrategiaksi. Raportti julkaistiin perjantaina.
Raportissa ehdotetaan, että yliopistosairaaloiden ja suurten keskussairaaloiden hoitajamitoitusta kasvatettaisiin poikkeustilanteisiin vastaamista varten siten, että teho-osastojen kokonaispaikkalukua voitaisiin nopeasti nostaa valtakunnallisesti 20–25 prosentilla eli 70:llä potilaspaikalla.
Jotta tähän päästäisiin, tehohoitajien lisätarve olisi noin 315 hoitajavakanssia. Vakanssilla tarkoitetaan avointa, täyttämätöntä tointa.
Vuositasolla tämä maksaisi noin 20,5 miljoonaa euroa. Raportin mukaan hyvinvointialueille tulisikin ohjata tätä varten lisärahoitusta.
Normaaliaikoina henkilökuntaa voitaisiin käyttää muissa heidän osaamistaan hyödyntävissä ja ylläpitävissä tehtävissä.
Raportissa mainittuja tilanteita, joissa tehohoitokapasiteettia joudutaan kasvattamaan, voivat aiheuttaa esimerkiksi paikallinen vaikea epidemia, pandemia, suuri tulipalo, liikenne- tai muu suuronnettomuus kuten kemikaali- tai säteilyonnettomuus. Yhteistä näille on se, että hoitoon tulee paljon pitkäaikaista tehohoitoa vaativia potilaita.
Esimerkiksi koronaviruspandemian alkuvaiheessa varauduttiin monin tavoin tehohoitopotilaiden määrän kasvuun. Enimmillään koronapotilaita on ollut tehohoidossa samanaikaisesti 83, mikä aiheutti merkittäviä supistuksia sairaaloiden muuhun toimintaan.
Tehohoitokapasiteettia kasvattamalla vastaava potilasmäärä voitaisiin hoitaa ilman muun toiminnan merkittävää vähentämistä, raportissa todetaan.
Raportin mukaan normaalioloissa Suomen nykyinenkin valtakunnallinen tehohoitokapasiteetti olisi riittävä, mikäli muun muassa olemassa olevat tehohoitajapaikat olisi täytetty ja sijaisjärjestelyt ovat riittävät paikkoihin nähden, eikä teho-osastoilla hoideta muita kuin teho-osastotasoista hoitoa vaativia potilaita.
Työryhmän mukaan ensisijainen tavoite tulisikin olla nykyisten, vapaana olevien tehohoitajapaikkojen ja hoitajasijaisuuksien pikainen täyttäminen.
Koronaviruspandemia osoitti, että mikäli kaikki hoitajapaikat on täytetty ja sijaisjärjestelyt ovat kunnossa, teho-osastoilla voidaan hoitaa yhden tai kahden kuukauden ajan noin 15–20 prosenttia nykyistä enemmän potilaita. Tämä tarkoittaa noin 50 potilasta jaettuna tasaisesti kaikille teho-osastoille.
Nykytilanteessa mahdollisuudet lisätä tehohoitokapasiteettia merkittävästi pidemmäksi aikaa ovat kuitenkin heikot, raportissa huomautetaan. Tämä johtuu siitä, että tehohoitokapasiteetin lisääminen perustuu sairaaloiden muun toiminnan, erityisesti kiireettömän leikkaustoiminnan huomattavaan vähentämiseen.
Työryhmän johtajaylilääkäreille tekemän kyselyn mukaan Suomessa oli elo-syyskuussa 2022 yhteensä 392 fyysistä tehohoitopaikkaa aikuisille ja lapsille. Niistä 334 olisi käytettävissä, jos kaikki hoitajapaikat olisivat täynnä. Todellisuudessa käytettävissä oli 290 potilaspaikkaa, raportissa kerrotaan.
Valvontapaikkoja oli fyysisesti yhteensä 407, joista käytettävissä oli 328 potilaspaikkaa. Tärkein syy paikkojen sulkuun oli asianmukaisesti koulutetun henkilökunnan puute.
