Itä-Suomen hallinto-oikeus on hylännyt valituksen Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajavalinnasta.
Tapauksessa on kyse kiistasta, joka syntyi, kun Harri Hagman syrjäytti johtajavalinnassa Kymenlaakson entisen sosiaali- ja terveyskuntayhtymän Kymsoten silloisen toimitusjohtajan Annikki Niirasen.
Valinta jakoi hyvinvointialueen keskeisten toimijoiden mielipiteet, ja osa hyvinvointialueen työntekijöistä on syyttänyt alueen päättäjiä poliittisesta pelistä.
Aluevaltuusto äänesti Hagmanin Kymenlaakson hyvinvointialuejohtajaksi viime kesänä.
Hagman sai 39 ääntä, Niiranen 15 ääntä ja kolmas äänestyksessä mukana ollut ehdokas Sami Puukari neljä ääntä. Hagman oli tuolloin Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän diagnostisia palveluita tuottavan liikelaitoksen SataDiagin johtaja.
Niiranen valitti johtajavalinnasta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Hän katsoi valituksessaan, että aluevaltuusto valitsi tehtävään häntä epäpätevämmän Hagmanin ja myöskin tämän varalle häntä epäpätevämmän Puukarin. Niiranen katsoi jääneensä valitsematta tehtävään sukupuolensa vuoksi.
Kymenlaakson hyvinvointialueen aluehallitus vaati Itä-Suomen hallinto-oikeutta hylkäämään hyvinvointialuejohtajan valinnasta tehdyn valituksen.
Niirasen sote-alan ansioluettelo on pitkä. Hän oli Kouvolan hyvinvointipalveluista vastaava apulaiskaupunginjohtaja vuosina 2011–2015. Sen jälkeen hän oli Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä Carean johtajana vuosina 2015–2018 ja vuodesta 2019 lähtien Kymsoten toimitusjohtaja.
Valitulla Hagmanilla taas on monipuolista johtajakokemusta. Vuodesta 2014 lähtien hän johti Satadiagia, joka on Satakunnan sairaanhoitopiirin diagnostisia palveluita tuottava liikelaitos. Sitä ennen hän on ollut johtotehtävissä biokaasuyhtiö Biovakassa, Eera Finlandissa ja johtajana Elisassa.
Hallinto-oikeus hylkäsi Niirasen valituksen 22. helmikuuta antamassaan päätöksessä.
Arvioidessaan tapausta hallinto-oikeus katsoi, että sekä Hagmanilla että Puukarilla on pitkä kokemus eri yritysten johtotehtävistä ja että johtajapestissä tarvittavaa tuntemusta hyvinvointialueen toimialasta ja julkishallinnosta on mahdollista saada myös muuten kuin toimimalla hyvinvointialueen toimialan tai julkishallinnon organisaatiossa.
Hallinto-oikeus katsoi päätöksessään, että Niirasella on hyvinvointialuejohtajan tehtävien kannalta merkityksellistä työkokemusta enemmän kuin Hagmanilla ja Puukarilla. Oikeuden mukaan heidän ansioissaan ei kuitenkaan voida katsoa olevan sellaista merkittävää eroa, jonka johdosta Niiranen olisi hyvinvointialueen johtajan virkaan muita kahta ansioituneempi, kun huomioidaan Hagmanin ja Puukarin työura, johtamiskokemus sekä sekä riittävä hyvinvointialueen toimialan ja julkishallinnon tuntemus.
Asiassa ei siis oikeuden näkökulman mukaan ole syntynyt tasa-arvolain mukaista syrjintäolettamaa.
Hallinto-oikeus piti Hagmania, Puukaria ja Niirasta myös heidän koulutuksensa osalta tasaveroisina hakijoina.
Johtajavalinnassa painotettiin myös haastatteluista ja johtaja-arvioinnista ilmi tulleita seikkoja, koska hakijat olivat muuten niin tasavertaiset. Näissä on arvioitu muun muassa hakijoiden henkilökohtaisia ominaisuuksia.
Hallinto-oikeus katsoi, että henkilökohtaisten ominaisuuksien painottaminen on ollut asianmukaista, sillä hyvinvointialueen johtajan tulee nauttia valitsijoidensa erityistä luottamusta. Se, millainen merkitys arviointitulosten eri osa-alueille on annettu valintapäätöstä tehtäessä, on päätöksentekijöiden harkinnassa, oikeus katsoi.
Hallinto-oikeuden mukaan ei siis ole jäänyt epäselväksi, että kokonaisarvioinnin perusteella Hagmanin on katsottu soveltuvan virkaan parhaiten ja Puukarin hänen varalleen.
Hallinto-oikeus katsoi, että hakijoiden vertailu on tehty asianmukaisesti ja se on perustunut hakijoiden ansioiden ja henkilökohtaisten ominaisuuksien tasapuoliseen, syrjimättömään ja riittävään vertailuun. Aluevaltuusto on sille kuuluvan harkintavallan nojalla voinut valita hyvinvointialuejohtajan virkaan kelpoisuusehdot täyttävistä hakijoista Hagmanin ja hänen varalleen Puukarin.