Ilmastotoimiin myönteisesti suhtautuvien suomalaisten määrä on laskenut. Tulos käy ilmi tuoreesta Ilmastobarometri 2023 -tutkimuksesta.
Ilmastokriisin ratkaisua tulevan hallituksen kärkiteemaksi toivoi tutkimuksessa yhä enemmistö eli 61 prosenttia vastaajista.
Osuus oli kuitenkin pienentynyt niin, että kun vastaava kyselytutkimus toteutettiin vuoden 2019 eduskuntavaalien alla, ilmastokriisiä kärkiteemaksi toivoi 70 prosenttia vastaajista.
Suomalaisten into ilmastotoimiin näyttää hiipuneen myös siten, että entistä harvempi ajattelee ilmastonmuutoksen hillitsemisellä olevan kiire. Neljä vuotta sitten näin ajatteli 83 prosenttia vastaajista, nyt enää 72 prosenttia.
Eduskuntavaalien äänestysvalinnoissakaan ilmasto ei kyselyn perusteella näy enää yhtä paljon kuin aiemmin. Neljä vuotta sitten 44 prosenttia vastaajista ilmoitti äänestävänsä eduskuntavaaleissa ehdokasta, joka työskentelee aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Nyt vastaava luku oli 32 prosenttia.
Ilmastobarometri on valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän Kantar Publicilla teettämä kyselytutkimus. Siihen osallistui 1 043 vastaajaa eri puolilta maata.
Metsien hiilinielujen säilyttämistä suomalaiset pitävät edelleen tärkeänä, vaikka tässäkin innostus oli hiipunut.
Tutkimukseen nyt vastanneista 71 prosenttia toivoi, että metsien hakkuiden määriin ja hoitotapoihin kiinnitetään enemmän huomiota, jotta hiilinielut säilyvät. Laskua neljän vuoden takaiseen mittaustulokseen oli 12 prosenttiyksikköä.
Merkittävä muutos toiseen suuntaan oli sen sijaan tapahtunut suomalaisten energiansäästöön liittyvissä asenteissa.
Tuoreessa kyselyssä 74 prosenttia vastaajista oli valmiita säästämään sähkön kulutuksessa silloin, kun kysyntä on suurinta. Neljä vuotta sitten osuus oli 62 prosenttia.
Kaksi kolmesta vastaajasta ilmoitti myös vähentäneensä viime aikoina sähkön- ja lämmönkulutusta.
Edellisten eduskuntavaalien alla noin puolet suomalaisista oli Ilmastobarometrin mukaan sitä mieltä, että päästöiltään suurempien elintarvikkeiden, kuten lihan ja maitotuotteiden, verotusta tulisi nostaa. Tänä vuonna näin ajatteli kolmannes suomalaisista.
Vaikka suomalaiset näkevät ilmastokriisin uhkana, enemmistö näkee ilmastoratkaisuissa silti mahdollisuuksia. Vastaajista 68 prosenttia oli sitä mieltä, että ilmastokestävät ratkaisut parantavat ihmisten hyvinvointia Suomessa.
Neljä viidestä oli myös sitä mieltä, että Suomi voi parantaa kilpailukykyään panostamalla ilmastonmuutoksen hillintään esimerkiksi kehittämällä osaamista ja uusia teknologisia ratkaisuja.
Suomessa on vireillä isoja investointeja vihreään siirtymään.
Ilmastobarometrin vastauksissa näkyivät selkeät jakolinjat. Myönteisimmin ilmastotoimiin suhtautuivat nuoret, naiset, korkeakoulutetut, Sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat.
Kielteisemmin ilmastotoimiin suhtautuvia oli enemmän perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan kannattajissa. Jakolinjat korostuivat myös alueellisessa vertailussa. Pääkaupunkiseudulla asuvat kannattivat ilmastotoimia enemmän kuin maaseudulla asuvat.