Vielä viime viikolla puolustusministerinä toiminut Mikko Savola (kesk) kertoi viime torstaina odotetun uutisen: Suomi lähettää Ukrainaan kolme Leopard-panssarivaunua.
Suomi lahjoittaa kolme Leopard 2R -raivauspanssarivaunua. Savola korosti, että vaunut ovat ”etulinjan vehkeitä”. Niiden tehtävänä on raivata miinoista ja esteistä vapaa kulkureitti varsinaisille taistelujoukoille.
Raivauspanssarivaunujen antaminen Ukrainalle ei ole huono ajatus. Erilaiset raivaus-, hinaus-, evakuointi- tai pioneerivaunut ovat tärkeitä ja välttämättömiä osia mekanisoitujen joukkojen toiminnalle.
Outoa Savolan ilmoituksessa oli se, ettei puolustusministeri näyttänyt tietävän, että kyseiset ”etulinjan vehkeet” oli päätetty poistaa raivauskäytöstä raivaukseen Suomessa sopimattomina. Vaunut oli siksi siirretty varastoon.
Herää myös kysymys, kuinka hyvin muu valtiojohto oli asiasta tietoinen ja jos oli, niin miksi siitä ei rehellisesti kerrottu heti julkisuuteen.
Kun HS kysyi asiaa myöhemmin Savolalta, hän sanoi vaunujen olevan ”käyttökelpoisia tuotteita” ja että ne sopivat sekä Suomen että Ukrainan olosuhteisiin hyvin.
Näin ei kuitenkaan ole ainakaan Suomen osalta.
Puolustusvoimat harkitsi Leopard 2R -raivauspanssarivaunujen muuttamista varaosavaunuiksi vielä joitakin kuukausia ennen Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan viime vuonna.
Asiasta oli kerrottu lokakuun lopulla 2021 Parolannummella pidetyssä Panssarikillan seminaarissa. Kyseessä on tapahtuma, jossa asiantuntijat kertovat aselajin historiasta ja nykypäivän kuulumisista.
Panssarikilta on yksi Suomen suurimpia, aktiivisimpia ja arvostetuimpia maanpuolustuskiltoja.
Panssariseminaarista on olemassa julkinen muistio, jossa tiivistetään esitysten keskeinen sisältö.
Yksi puhujista oli Puolustusvoimien kalustoa hallinnoivan Logistiikkalaitoksen insinöörimajuri.
Muistion mukaan hän kertoi, että Leopard 2R -raivausvaunuista oltaneen luopumassa, koska niiden raivausjärjestelmä ei sovellu kovin hyvin Suomen olosuhteisiin.
”Vaunut ovat nyt varastossa ja jollei niille löydetä muuta käyttöä, ne hyödynnetään varaosina”, tiivistettiin muistiossa.
Leopard 2R -vaunut oli siis todettu virheinvestoinniksi.
Puolustusvoimien mukaan panssariseminaarista laaditun muistion laatijaa ei tiedetä, mutta Puolustusvoimien edustaja hän ei ole.
”Kyseessä on ollut tiettävästi tilaisuudessa ollut reserviläisjärjestön edustaja, joka laati tilaisuudesta muistion yhdistykselleen”, viestitettiin Puolustusvoimista HS:lle.
Puolustusministerin esikunnasta kerrottiin perjantaina HS:lle, että he olivat saaneet Puolustusvoimilta selvityksen Leopard-raivauspanssarien todellisesta tilanteesta. Puolustusvoimat oli vahvistanut, että Suomen 2R-vaunut olivat tosiaan varastossa, mutta niitä ei kaavailtu enää varaosavaunuiksi.
HS tiedusteli myös Puolustusvoimilta Leopard 2R -vaunuja koskevista suunnitelmista. Logistiikkalaitokselta kerrottiin, että vaunuille on nyt suunniteltu jatkokäyttöä eli ne eivät ole menossa romutettaviksi. Sen tarkempaa tietoa jatkokäytöstä ei annettu.
HS:n tiedon mukaan Suomeen jäävät ja huonosti raivaukseen soveltuvat 2R-vaunut aiotaan muuttaa raivausvaunuista hinaus- ja evakuointivaunuiksi.
Lue lisää: Suomesta löytyisi yllättävä apu Ukrainan Leopard-talkoisiin
Puolustusvoimat esitteli Leopard 2R -raivauspanssarivaunut ensimmäisen kerran vuonna 2007 Parolassa.
Puolustusvoimien mukaan Leopard 2R -vaunut suunniteltiin alun perin käytettäväksi ”mekanisoitujen joukkojen liikkeen edistämiseen raivaamalla miina-auralla maastossa olevia miinoitteita ja räjähtämättömiä ampumatarvikkeita sekä käyttämällä puskulevyä maastoesteiden poistamiseen”.
Vaunujen tärkeimmät osajärjestelmät ovat miina-aura, puskulevy ja raivatun uran merkitsemisjärjestelmä. Tykkiä niissä ei ole.
Suomen maaperä osoittautui kuitenkin vaunuille liian kovaksi. Tai kuten Puolustusvoimat muotoili asian HS:lle:
”Kivinen moreenimaa ja syvään jäätynyt routainen maaperä osoittautuivat Suomessa näille vaunuille haasteeksi.”
Leopard 2R -vaunut on rakennettu alun perin Saksasta ostettujen Leopard 2 -vaunualustojen päälle. Muutostyöt teki puolustustarvikeyhtiö Patria.
Vaunuja rakennettiin kuusi kappaletta, ja ne otettiin käyttöön vuosina 2007–2009.
Puolustusvoimat suunnittelee nyt korvaavansa 2R-raivausvaunut miinajyrillä. Puolustusvoimilla on jo käytössään israelilaisia Urdan-miinajyräjärjestelmiä, jotka kiinnitetään Leopard-taistelupanssarivaunujen eteen.
Miinajyräjärjestelmässä miinat joko murskaantuvat tai räjähtävät jyrien alla. Suomessa Urdan-miinajyrät on sijoitettu mekanisoituihin taisteluosastoihin.
Soveltuvatko suomalaiset Leopard 2R -raivauspanssarit sitten Ukrainaan?
Mahdollisesti. Se nähdään kuitenkin vasta sitten kun vaunut ovat siellä tositoimissa. Ukrainan maaperä on lähtökohtaisesti pehmeämpää kuin Suomessa eikä routakaan ulotu niin syvälle kuin täällä.
Uskoa konseptin toimivuuteen Ukrainassa lisää se, että suomalaisten Leopard 2R -vaunujen eteen asennettujen miina-aurojen brittiläinen valmistaja on kertonut toimittavansa samantyyppisiä auroja myös Saksaan, jossa ne asennetaan Ukrainalle annettavien Wisent 1 -tukivaunujen eteen.
Ukrainan pääministeri Denys Šmyhal (oik.) ja puolustusministeri Oleksi Reznikov Puolan Ukrainalle viime viikolla antamien Leopard-panssarivaunujen edessä.
Maavoimansa rappiolle päästänyt Ruotsi on luvannut Ukrainalle kymmenkunta Leopard-taistelupanssarivaunua. Niiden rinnalla Suomen kolme raivauspanssarivaunua ei tunnu kovin paljolta varsinkin kun ne ovat oikeastaan raivaamisen poistotavaraa.
Puolustusvoimat näyttää laskeneen, että antamalla vaunuja Ukrainalle päästään yhdellä iskulla eroon ikävästä virheinvestoinnista, saadaan samalla ostettua niiden tilalle Saksasta toimivia vaunuja ja tuleepa vielä hyvää julkisuuttakin. Vain tyylipisteet puuttuvat.
Suomella on ollut kuitenkin hyviä syitä miettiä kaksi kertaa panssarivaunujensa antamista pois. Natoon kuulumattomuus ja Venäjän rajanaapuruus ovat kovia faktoja, jotka pitää ottaa huomioon.
Eräillä muilla mailla kyse on tasavallan presidentti Sauli Niinistön sanoin siitä, että kyllähän niillä vaunuja on, ”mutta ne ovat ruosteessa”.
Suomella on Leopard-taistelupanssarivaunuja 200 kappaletta. Itse kukin voi miettiä, miten se vaikuttaisi Suomen puolustukseen, jos vaunuja olisi esimerkiksi 190 kappaletta. Paljon suurempiakin puutteita Suomen puolustuksessa on.
Suomen valtiojohto on koko Ukrainan sodan ajan vakuuttanut kansalle, ettei Suomeen kohdistu sotilaallista uhkaa.
Miksi sitten taistelupanssarivaunuja pihdataan, jos uhkaa ei ole? Onhan Suomelle jo Nato-hakuprosessin aikana luvattu kriisitilanteessa tukea suurilta läntisiltä sotilasmahdeilta.
Todennäköisesti valtiojohdossa tiedetään, että puhe on halpaa.
Suomen Nato-jäsenyyskin saattaa lykkääntyä. Ja vaikka se toteutuisi lähikuukausina, vie Naton puolustussuunnittelun valmistelu oman aikansa.
Puolustusvoimat ja valtiojohto saattavat pelätä, että Ukrainan sota pitkittyy. Silloin syntyy riski siitä, että Venäjä kriisiytyy ja muuttuu yhä arvaamattomammaksi.
Silloin saatetaan tarvita jokaista Leopardia.
Oikaisu 1.3. kello 07.13: Denys Šmyhal ja Oleksi Reznikov olivat menneet jutun leipätekstin kuvan kuvatekstissä väärinpäin. Korjattu kuvatekstiä.
