Aktivistien Helsingin Sanomille lähettämältä videolta näkyy, miten poliisi kielsi mielenosoittajia taltioimasta poliisin toimintaa.
Kyse on paljon perinteisessäkin mediassa näkyvyyttä saaneista Aalistunturin hakkuutyömaaliikenteen estäneistä mielenosoituksista Länsi-Lapin Kolarissa. Aktivistit ovat estäneet hakkuut jo monta kertaa. He vaativat Metsähallitusta luopumaan kaikista hakkuista alueella, jonne on esitetty kansallispuistoa.
20. helmikuuta Metsäliikkeen aktivistit olivat pystyttäneet kolmijalan keskelle tietä. Rakennelman päällä useamman metrin korkeudessa istuvaa mielenosoittajaa on hankala saada pois ilman väkivallan käyttöä.
Aalistunturilla on osoitettu mieltä jo pitkään. Kuva on otettu 12. helmikuuta.
””Poliisi tekee tässä töitä, ja se ei ole julkista, mitä me tehdään.”
Videolla näkyy, kuinka poliisit kantavat tikkaita kohti videon kuvaajaa, mielenosoittajien luokse.
”Täältä tulee kohta poliisi käymään pikkuneuvottelua”, tikkaita kantava poliisi sanoo.
Aktivistien kuvaamalta videolta kuuluu tähän vastaus: ”Okei.”
Kun poliisi on kivunnut ylös, hän sanoo:
”Nyt on semmoinen tilanne, että poliisi tekee tässä töitä, ja se ei ole julkista, mitä me tehdään. Puhelimet pitäisi laittaa pois.”
Poliisi kertoo, että kyseessä on yleisjohtajan linjaus.
”Me teemme, mitä käsketään.”
Joku mielenosoittajista kysyy, miksei poliisin toimia saa dokumentoida. Toisen ääni jatkaa, että ohjeistus tuntuu oman turvallisuuden kannalta jännältä.
Poliisi vastaa huoleen vakuuttamalla, että poliisi huomioi työssään turvallisuuden. Lisäksi poliisi selittää, että kuvauskiellossa on kyse siitä, että poliisin taktiset ja tekniset toimintatavat eivät ole julkista tietoa. Lisäksi poliisit tarkentavat, että poliisiauton kamera kuvaa tilanteen.
Videolta kuulee, kuinka useampi poliisi pyytää antamaan puhelimet pois.
Lopulta yksi mielenosoittajista kysyy, mitä tapahtuu, jos he eivät noudata poliisin suositusta.
”Jos haluatte puhelimen pitää, meillä on oikeus ottaa se toisia tikkaita käyttämällä pois. Antakaa vaan puhelimet pois niin ei mene ainakaan puhelin rikki”, tikkaille kiivennyt poliisi vastaa.
Mielenosoittajat pyytävät vielä uudemman kerran poliisia perustelemaan dokumentointikieltoa. Vastaus on sama kuin aiemminkin.
Tässä kohtaa poliisi pyrkii lopettamaan neuvottelemisen. Yksi mielenosoittajista kysyy kuitenkin vielä, miten poliisin dokumentoimat materiaalit mielenosoittajien oikeusturvan kannalta toimivat.
Tikkaille kiivennyt poliisi selittää, että jos mielenosoituksen purkamisessa tapahtuisi jotain, poliisin kuvaamat videot ovat tutkinnan käytettävissä. Samaan aikaan taustalla toinen poliisi alkaa virittää toisia tikkaita kohti mielenosoittajia. Aktivistien kuvaama video päättyy tähän.
Julkisuudessa on aiemmin kerrottu, että seuraavaksi poliisi sahasi puujalat poikki pala palalta.
Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että poliisi on sinänsä toiminut mielenosoituksen purkaessaan lakipykälien mukaisesti, arvioi rikosoikeuden professori Sakari Melander Helsingin yliopistosta.
Poliisi voi kokoontumislain perusteella keskeyttää yleisötilaisuuden esimerkiksi silloin, jos tilaisuus aiheuttaa huomattavaa haittaa. Melander olettaa, että tämä on ollut alun perin peruste mielenosoituksen keskeyttämiseen, sillä poliisin tiedotteen mukaan mielenosoitus oli estänyt hakkuut ja liikennettä.
Jos aktivistit tämän jälkeen palaavat paikalle, eikä kyse ole enää mielenosoituksesta, heihin suhtaudutaan väkijoukkona. Poliisilain perusteella poliisi voi määrätä väkijoukon hajaantumaan tai siirtymään, jos se on esimerkiksi esteenä liikenteelle.
””Julkisella paikalla kuvaaminen on sananvapauteen kuuluva oikeus.”
Kuvaamisen kieltäminen on kuitenkin eri asia.
”Julkisella paikalla kuvaaminen on sananvapauteen kuuluva oikeus. En keksi mitään perusteita sille, miksi näin on toimittu”, Melander sanoo.
Kuvaamista ei voi kieltää ennalta myöskään mahdollisen julkistamisen perusteella.
”Joskin videon julkistaminen voi tulla joissain tilanteissa erikseen arvioitavaksi esimerkiksi yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä tai kunnianloukkauksesta.”
Poliisihallitus selvittää kuvauskieltoa.
Lue lisää: Poliisihallitus selvittää poliisin määräämää kuvauskieltoa Aalistunturin mielenosoituksessa
Poliisin videolla mainitsemista taktisten ja teknisten menetelmien salassapitämisestä on maininta julkisuuslaissa. Kyseinen laki kuitenkin koskee viranomaisten asiakirjoja ja niiden julkisuutta.
”Laki ei sovellu tähän tilanteeseen, koska se ei koske tavallisen ihmisen kuvaamaa videota”, Melander sanoo.
Laista ei myöskään löydy perusteluja matkapuhelimen haltuunottamiselle videoidun kaltaisessa tilanteessa.
Jos poliisilla on julkisella paikalla käynnissä esimerkiksi rikostutkinta, jota ei saa rikostutkintaan liittyvistä taktisista ja teknisistä syistä kuvata, kuvaaminen voidaan estää aidoin ja estein.
”Tässä ei ole käynnissä rikostutkinta vaan väkijoukon hajottaminen”, Melander sanoo.
Yleisesti poliisi puhutteli videolla aktivisteja Melanderin arvion mukaan asiallisesti ja suhtautui heihin asianmukaisesti. Hän arvioikin, että kyse voi olla väärinkäsityksestä laintulkinnassa. Silti lain tulee olla kaikkialla Suomessa sama.
Jos kuvittelee vastaavan tapahtuman vaikkapa Helsingin ydinkeskustaan, on helppo nähdä, kuinka vaikeaa kuvaamisen estäminen voi olla.
Vaikka Lapissa tai muualla harvaan asutulla seudulla kuvaamisen estäminen olisi tosiasiallisesti mahdollista, se ei tee siitä oikeudellisesti eri tavalla arvioitavaa, Melander huomauttaa.
