Poliisihallitus selvittää poliisin määräämää kuvaus­kieltoa

Kuvaamisesta syntyvää tallennetta olisi mahdollista käyttää poliisin toiminnan vaikeuttamiseen ja vahingoittamiseen, poliisi perustelee kuvaamiskieltoa.

Kuvaamiskieltoa koskeva selvityspyyntö on lähetetty Lapin ja Oulun poliisilaitoksille. Poliisihallituksen kyltti Espoossa.

27.2. 18:55

Poliisihallitus on ottanut selvitettäväksi kuvauskiellon mielenosoituksen purkamisen yhteydessä. Poliisi purki viime viikon maanantaina Kolarissa Aalistunturin mielenosoituksen ja sahasi samalla kappaleiksi mielenosoittajien puisen kolmijalan. Sahaamisen kuvaaminen kiellettiin.

Oulun valvonta- ja hälytystoimintayksikön johtaja Jyrki Kivirinta perusteli kuvauskieltoa Helsingin Sanomille sanomalla, että purkaminen on poliisin taktinen ja tekninen menetelmä.

”Poliisin tekniset ja taktiset menetelmät ovat julkisuuslain ulkopuolella tai periaatteessa salaisia tietoja. Niitä ei kuvata”, hän sanoi HS:lle.

Lue lisää: Video: Poliisi kiipeää aktivistien luo ja kieltää kuvaamisen – Professori: ”En keksi mitään perusteita”

Taktisiin ja teknisiin menetelmiin vetosi myös Lapin poliisilaitoksen apulais­poliisipäällikkö Jyrki Pelkonen Lapin Kansan haastattelussa.

Kalevan haastattelema julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta arvioi poliisin ylittäneen tilanteessa toimivaltansa selvästi.

”On ihan selvää, ettei julkisella paikalla kuvaamista voi kieltää. Kyse on perustuslain turvaamasta sananvapauden käytöstä”, hän sanoi lehdelle.

Myös Helsingin Sanomien haastattelema rikosoikeuden professori Sakari Melander Helsingin yliopistosta oli samoilla linjoilla.

”Julkisella paikalla kuvaaminen on sananvapauteen kuuluva oikeus. En keksi mitään perusteita sille, miksi näin on toimittu”, Melander sanoi kuvaamisen kieltämisestä.

STT kysyi poliisilta kuvaamiskiellon perusteluja kirjallisesti. Poliisin Oulun johto­keskuksen vastauksessa sanotaan, että purkamisen suoritti mielenilmausten hallintaan erityisesti koulutettu ryhmä.

”Ryhmän toiminta ja sen kuvaaminen tilanteessa, jossa käytetään ennalta harjoiteltua toimintamallia [poliisin toimintataktinen malli] on sisällöltään vastauksen antajan näkemyksen mukaan sellainen, että sen taltiointi voidaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella estää.”

Poliisin mukaan kuvaamisesta syntyvää tallennetta on mahdollista käyttää poliisin toiminnan vaikeuttamiseen ja vahingoittamiseen.

”Mikäli tapahtuma olisi kuvattu, poliisilla ei ole keinoa estää taltion esittämistä ja edelleen jakamista”, vastauksessa sanotaan.

Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Pekka-Matias Väisänen kertoo STT:lle, että kuvaamiskieltoa koskeva selvityspyyntö on lähetetty Lapin ja Oulun poliisilaitoksille, sillä molempien henkilöstöä oli mukana tapahtumissa. Kyse on hänen mukaansa tavanomaisesta selvitysmenettelystä tilanteessa, jossa poliisiin toimintaan on julkisuudessa kohdistettu kritiikkiä ja esitetty väitteitä, että poliisi on menetellyt virheellisesti.

Väisänen arvioi, että Poliisihallituksen selvitys valmistuu alkukesästä.

Aalistunturin mielenosoitusta järjestänyt Metsäliike vaati Metsähallitusta luopumaan kaikista hakkuista kansallispuistoesityksen alueella, kunnes alueen suojeluesitykset on käsitelty ympäristöministeriössä.

Mielenosoittajat olivat poliisin mukaan rakentaneet esteitä, joiden tarkoituksena oli estää hakkuisiin liittyvien puunkuljetuskoneiden toiminta.

Metsäliikkeessä on mukana Elokapinan, Luonto-Liiton ja Greenpeacen aktivisteja.

Oikaisu 27.2. kello 20: Tomi Voutilaisen haastatteli Kaleva, ei Lapin Kansa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat