Pandakaksikko jää toistaiseksi Ähtäriin. Asiasta päätti Ähtärin eläinpuiston hallitus tiistai-iltana kokouksessaan.
Päätös Ähtärin eläinpuistossa asuvan kahden isopandan Lumin ja Pyryn jatkosta tehdään kuitenkin lähikuukausina, kertoi hallituksen puheenjohtaja Risto Sivonen HS:lle heti kokouksen jälkeen.
Suomalainen virkatyöryhmä selvittää edelleen pandojen tilannetta, ja eläinpuiston hallitus haluaa kuulla sitä ennen lopullista päätöstään.
Työryhmässä on edustajia maa- ja metsätalousministeriöstä, valtiovarainministeriöstä ja ulkoministeriöstä.
”Totesimme, että asia on niin laaja ja monikerroksinen, että hallitus ei voi tehdä lopullista päätöstä ennen kuin virkamiestyöryhmä on saanut selvityksensä valmiiksi”, Risto Sivonen kertoo puhelimessa.
Sivosen käsityksen mukaan virkamiestyöryhmän selvityksessä kestää vielä 1–2 kuukautta.
”Eläinpuiston hallituksen seuraava kokous on 30.3. Silloin käsittelemme asiaa seuraavan kerran, mutta voi olla, että lopullisen päätöksen teko menee huhtikuulle”, Sivonen sanoo.
Pandojen mahdollista palauttamista alettiin valmistella Ähtärissä tammikuun lopulla sen jälkeen, kun eläinpuistolle esitetty viiden miljoonan euron avustuspaketti vedettiin pois valtion lisäbudjetista.
Tällöin asetettiin myös virkamiestyöryhmä selvittämään asiaa. Pandoihin liittyy useita niin taloudellisia kuin diplomaattisiakin pulmia.
Ähtärin eläinpuisto olisi tarvinnut avustuspaketin talousongelmiensa takia. Pandoista koituu noin 1,5 miljoonan euron kulut vuosittain.
Pandoista odotettiin vetonaulaa Ähtärin eläinpuistoon. Ne eivät kuitenkaan houkutelleet kävijöitä toivotulla tavalla. Koronaviruspandemia syvensi ongelmia entisestään, eivätkä kävijämäärät ole palanneet pandemian jälkeen ennalleen.
Pyry ja Lumi olivat alun perin Kiinan ”lahja” satavuotiaalle Suomelle, ja eläimet saapuivat Suomeen vuonna 2018.
Tosiasiassa pandoista tehtiin Kiinan kanssa 15 vuoden varsin tyyris vuokrasopimus, josta olisi ollut vielä 10 vuotta jäljellä.
Lisäksi Ähtärin eläinpuisto ja Kiinan pandalainoista vastaava China Wildlife Conservation Association (CWCA) allekirjoittivat vuonna 2017 lajiensuojelusopimuksen, jonka nojalla pandat ovat Ähtärissä.
Sopimuksen sitovuudesta on ollut Suomessa eriäviä näkemyksiä.
Eläinpuistossa on tulkittu sopimuksia niin, että Suomi on sitoutunut pandojen koko vuokra-aikaan Suomessa. Hallituksen puheenjohtajan Risto Sivosen mukaan eläinpuisto on kuitenkin jätetty yksin tärkeän suojelutyön kanssa.
Pandojen saapuminen Suomeen on herättänyt alusta asti ihmetystä, jopa vastustusta.
Viimeksi tammikuussa osa kansanedustajista äityi arvostelemaan sitä, että valtio oli käyttämässä kahden pandan suojeluun enemmän rahaa kuin Suomen luontoon kuuluvien uhanalaisten naalin ja saimaannorpan suojeluun.
Kiinan tapaa ”lainata” pandoja on myös kutsuttu pandadiplomatiaksi, jolla se yrittää kiillottaa maabrändiään. Arvostelijoiden mukaan pandoja on perinteisesti annettu vuokralle maihin, jotka eivät kuulu Kiinan ihmisoikeusrikkomuksien äänekkäimpiin vastustajiin, vaan jotka haluavat luoda hyvät kauppasuhteet Aasian talousjätin kanssa.
Pandadiplomatialla on kuitenkin myös puolustajansa; pandavaihto-ohjelmien ansiosta maailman pandapopulaatio on kaksinkertaistunut.
Ähtäriä on pidetty pandoille hyvänä paikka, sillä Suomessa ilmasto muistuttaa pandojen luonnollista ympäristöä Sichuanin maakunnassa Kiinassa.
Ähtärissä pandoja on yritetty myös saada lisääntymään keskenään, mutta yritykset ovat toistaiseksi päättyneet pettymykseen.
Pandojen palauttamista on väläytelty jo useampaan otteeseen.
Toissa vuoden lopulla uhanneelta palautukselta vältyttiin, kun joukko kiinalaisia yrityksiä tuli hätiin. Tuolloin pandojen pitämiseksi Suomessa riitti puolen miljoonan euron tuki.
Mikäli pandat päädytään palauttamaan, sekään ei välttämättä ole mikään läpihuutojuttu.
Tammikuussa kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä arvioi HS:lle, että ihan ensiksi pitäisi purkaa Ähtärin eläinpuiston ja China Wildlife Conservation Association välinen sopimus – ja se on oma neuvotteluprosessinsa.
Seuraava kysymys on se, miten Kiina palauttamiseen suhtautuisi.
Tammikuussa Husu-Kallio kertoi HS:lle, että hänen tietojensa mukaan palauttamista ei ole ehdotettu Kiinalle vielä missään vaiheessa. Tuolloin Husu-Kallio arvioi, että palauttamiseen saattaisi liittyä ainakin kauppapoliittisia riskejä.
Entä kuka maksaisi pandojen palauttamisesta koituvat kulut? Ähtärin eläinpuisto vai Suomen valtio? Eläimille pitää esimerkiksi järjestää erikoislentokuljetus.
Entä mitä eläimille tapahtuisi sen jälkeen, kun ne palautettaisiin? Entä mitä tapahtuisi Ähtärille ja Ähtärin eläinpuistolle?
Sivosen mukaan Ähtärin eläinpuiston hallitusta pandasaagan venyminen ei harmita, päinvastoin.
”Olemme erittäin positiivisella mielellä siitä, että virkamiestyöryhmä haluaa nähdä vaivan, että asia selvitetään perin pohjin.”
Sivonen kertoo itse edelleen toivovansa, että pandat voisivat jäädä Ähtäriin.
”Erittäin mielellämme pandojen suojelutyötä jatkaisimme, mutta yksin olemme siihen liian pieniä. Eläinpuisto ei ole kaatumassa: ensi vuosi pärjätään varmasti taloudellisesti, mutta kymmentä vuotta ei. Hallituksen tehtävä on tietenkin katsoa katsoa tulevaisuuteen ja olla realisteja.”
Viikko sitten lauantaina eläinpuiston Pandatalossa juhlittiin Lumin ja Pyryn viidettä vuotta Suomessa.
