Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi tiistaina vakuutusyhtiön ja Keski-Suomen Opiskelija-asuntosäätiön (Koas) valtaviin korvauksiin työkyvyn sataprosenttisesta alenemisesta tapauksessa, jossa vuonna 2013 tuolloinen opiskelijanainen liukastui lenkille lähtiessään ulko-oven edessä hiekoittamattomalla kohdalla pihalla, löi takaraivonsa maahan ja loukkaantui vakavasti.
Naiselle maksettavaksi määrätyt korvaukset nousevat pitkälti yli kahden miljoonan euron varsinkin siksi, koska oikeus katsoi hänen menettäneen kokonaan työkykynsä ja siten loppuelämän toimeentulonsa.
Nainen vei jutun käräjille, koska katsoi, että kiinteistönomistaja ei ollut huolehtinut piha-alueen turvallisuudesta ja liukkaudentorjunnasta tavalla, johon sillä on kiinteistönomistajana ollut lakiin perustuva velvollisuus.
Syynä vuosia tapauksen jälkeen vireille pantuun kanteelle olivat myös kaatumisen jälkeiset pitkäaikaiset haitat.
Oikeus päätyi pääosin naisen kannalle.
Oikeus katsoi pitkälle määrittäessään, millaisia ansionmenetyksiä nainen tulee kokemaan, kun ura laskentatoimen ekonomina ei päässyt koskaan alkuun. Nainen pinnisteli itsensä kandidaatiksi tapaturman jälkeen, mutta lopputulemana tapaturmasta oli täysi työkyvyttömyys.
Isoin potti koostuu vuosina 2026–2054 maksettavasta ansionmenetyksestä, joka on yli 5 000 euroa kuussa. Pelkästään se on lähellä kahta miljoonaa euroa.
Vuosilta 2021–2026 kuukausikorvaus on noin 4 200 euroa kuussa. Luvut ovat työeläkeindeksiin sidottuja.
Näitä aiemmilta vuosilta ansionmenetyskorvauksia kertyy niistäkin lähemmäs 180 000 euroa. Lisäksi nainen saa tilapäisestä ja pysyvästä haitasta noin 20 000 euron korvauksen.
Pohjola Vakuutus joutuu maksamaan korvauksia ensimmäiseen miljoonaan euroon asti ja Koas sen ylittävältä määrin. Koas olisi halunnut sovitella summaa, mutta oikeus ei suostunut.
Helsingin Sanomat selvitti taloyhtiöiden vastuita, kun juttu meni aikanaan käräjille. Suomen kiinteistöliitto kertoi tuolloin, että taloyhtiöllä on korostunut huolellisuusvelvollisuus kiinteistön ja rakennuksen turvallisuudesta.
Oikeus totesi, että naiselle aiheutui kymmenen vuotta sitten sattuneen kaatumistapaturman vuoksi lievä aivovamma jälkitiloineen ja niskan retkahdusvamma, jotka eivät ole parantuneet, vaan aiheuttavat yhä oireita. Niistä aiheutui täysi työkyvyttömyys.
Sen sijaan naiselle ei aiheutunut lievää selkäydinvammaa eikä CRPS-kipuoireyhtymää.
Oikeus laski ansionmenetyskorvauksen määrää kauppatieteen maisterin ansiotason mukaan, koska se ei epäillyt, etteikö nainen olisi ilman tapaturmaa valmistunut oletetussa ajassa.
Tapaturma sattui maaliskuisena iltana Jyväskylässä, kun nainen oli lähdössä lenkille talvijuoksukengillä. Hän kaatui pihalla taaksepäin eikä saanut otettua käsillä iskua vastaan. Takaraivo osui jäiseen maahan.
Ensimmäisenä diagnoosina oli aivotärähdys, mutta vuosien varrella tilanne paheni. Nyt hän elää työmarkkinatuella ja saa erilaista kuntoutusta, hän on myös oikeutettu henkilökohtaiseen avustajaan.
Tapahtuma-aikaan oli pakkasta ja päivällä oli satanut vähän lunta. Koasin mukaan kaatumispaikka oli hiekoitettu koneella. Se myös totesi, että hiekoituksella ei voi täysin estää liukkautta, koska sepeli ei pakkaskelillä pureudu jäähän.
Jo kaatumisen jälkeen nainen sai asuntosäätiön vakuutusyhtiöltä Pohjolalta korvauksia kivusta, särystä, ja muusta tilapäisestä haitasta sekä ansionmenetyksestä muutamia tuhansia euroja.
Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Muutettu TEL-indeksi muotoon työeläkeindeksi.