Saariselän kuuluisilla hiihtoladuilla vietetyn päivän jälkeen lomalaiset palaavat huoneistoihinsa tai hotellihuoneisiinsa. Monessa majapaikassa käytetyn kaukolämmön tuottamiseksi on kaadettu osin myös ikimetsää, jota suositellaan laajalti suojeltavaksi.
Kaukolämmön tuottaa Inarin kunnan kaukolämpöyritys Inergia Lämpö. Se on ostanut puun Inarin yhteismetsältä eli yksityisiltä metsänomistajilta. Yhteismetsään kuuluu Pasaspäiden alueella Ivalon länsipuolella yhteensä noin 17 000 hehtaaria metsää.
Suurimmat metsäyhtiöt Stora Enso ja Metsä Group eivät osta Pasaspäiden alueelta hankittua kiistanalaista puuta, koska paikallinen paliskunta eli poronomistajat vastustavat hakkuita alueella.
Metsäyhtiöt noudattavat puun hankinnassa niin sanottuja FSC-kontrolloidun puun ehtoja. Suomen toinen yleinen metsäsertifikaatti on PEFC, jonka piirissä on suurin osa Suomen metsistä.
PEFC:n mukaisen arvioinnin mukaan Pasaspäiden alueen metsä ei täytä vanhan metsän kriteereitä, sanoo Inergia Lämmön toimitusjohtaja Mika Järvenpää. Siksi yhtiö ei pidä puun ostamista ongelmallisena.
PEFC-sertifikaattia on kuitenkin myös kritisoitu. Esimerkiksi ely-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mukaan sertifikaatti ei edistä metsien monimuotoisuutta eikä lainkaan hiilinielujen kasvattamista.
Sekä ely-keskukset että Syke päättivät vuonna 2021 poistua työryhmästä, joka päivitti sertifioinnin kriteereitä.
Inergia polttaa lämmöksi vuodessa 20 000–25 000 kiintokuutiota puubiomassaa, toimitusjohtaja kertoo.
Kaakkois-Suomen ely-keskuksen hydrobiologi Taina Ihaksi oli mukana työryhmässä. Hänen mukaansa PEFC-sertifikaatin vanhan metsän määritelmä on niin tiukka, että sellaista metsää ei käytännössä tule vastaan Etelä-Suomessa.
Ihaksi ei ole tietoinen Lapin tilanteesta, mutta hänen mukaansa PEFC:n kriteerejä pyrittiin muuttamaan, koska sertifikaatin tarkoittamia vanhoja metsiä oli siellä havaittu.
”Arvokkaiden ja vanhojen metsien osalta PEFC:llä ei ole mitään merkitystä, jos niitä ei todella säilytetä hakkuissa.”
Myös saamelaiskäräjät jätti pari vuotta sitten päivitetyn sertifikaatin allekirjoittamatta, koska sen ei katsottu turvaavan tarpeeksi saamelaisten kotiseutualueella harjoitettavan metsätalouden kestävyyttä ja saamelaiskulttuurin ylläpitämisen edellytyksiä.
Suurin osa kaukolämmöksi päätyvästä Inarin yhteismetsän puusta on kuitu- tai energiapuuta. Tukit ostaa paikallinen saha.
Osa energiaksi poltettavasta puusta kelpaisi kokonsa puolesta myös sellun raaka-aineeksi, mutta suuret metsäyhtiöt eivät siis halua ostaa Pasaspäiden alueelta hankittua puuta.
Mika Järvenpään mukaan Inergia polttaa lämmöksi vuodessa 20 000–25 000 kiintokuutiota puubiomassaa, josta Inarin yhteismetsästä hankitun kuitu- ja energiapuun määrä on noin 2 000 kuutiota vuodessa.
Hänen mukaansa yksi syy puun ostamiseen Inarin yhteismetsältä on myös sijainti.
”Puu on järkevää hankkia läheltä. Maantiekuljetukset ovat kalliita ja aiheuttavat päästöjä.”
””Lajiston runsaus on aivan poikkeuksellinen lähes kaikkiin Suomen suojeltuihinkin metsiin verrattuna.”
Pasaspäiden alueen eli Inarin yhteismetsän omistamat metsät ovat tuttuja luontokartoittaja Ari Aallolle. Hän kartoitti alueen metsien luontoarvoja viimeksi vuosina 2019 ja 2020.
Hammastunturin itäpuolella levittäytyvä alue on säilynyt toistaiseksi melko yhtenäisenä. Aallon mukaan se on ikimetsien, soiden ja lähes puuttomien tuntureiden muodostama pienoiserämaa.
”Metsä on edelleen pääosin täysin koskematonta. Ne ovat jääkauden jälkeen syntyneitä inarilaisittain runsaspuustoisia mäntymetsiä, joiden jatkumo on saanut jatkua ilman ihmistoimintaa tähän asti. Siksi niiden lajiston runsaus on aivan poikkeuksellinen lähes kaikkiin Suomen suojeltuihinkin metsiin verrattuna.”
Aallon mukaan Inarin yhteismetsän metsät ovat korkean suojeluarvon metsiä.
Pasasjärven länsipuolella on tehty kuluneena talvena harvennushakkuita, joissa osa puustosta poistetaan. Aalto on havainnut hakkuualueella lukuisia harvinaisia sienilajeja, kuten vaarantuneiksi luokiteltuja välkkyludekääpää ja erakkokääpää sekä silmälläpidettäviä riekonkääpää, hentokääpää ja aihkinahkaa.
”Ne ovat kaikki etelästä jo lähes hävinnyttä mäntyaarniometsien lajistoa. Mitkä tahansa hakkuut heikentävät niille elintärkeää ikimäntyjen jatkumoa.”
Pasaspäiden ikimetsä on yksityisten ihmisten omaisuutta. Sen omistavassa Inarin yhteismetsässä on lähes 1 700 osakasta, jotka saavat vuosittain tuloa metsästään.
Yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtajan Yrjö Mattilan mukaan yhteismetsän tarkoitus on tuottaa osakkailleen tuloja.
Inarin yhteismetsän puukauppa kuitenkin on ollut jumissa jo usean vuoden ajan Pasasjärven palstan alueella, koska suuret metsäyhtiöt eivät osta alueelta puuta.
Viime keväänä kaivosyhtiö AA Sakatti Mining osti Inarin yhteismetsältä ekologisen kompensaation nimissä Pasaspäiden alueelta noin 2 900 hehtaarin metsäalueen 10,4 miljoonalla eurolla. Metsästä tehdään yksityinen luonnonsuojelualue.
Yhteismetsä on tarjonnut ainutlaatuisia metsiään suojeluun myös valtiolle, mutta ympäristöministeriö torjui ehdotuksen rahanpuutteeseen vedoten.
Kahdesta pienestä, yhteensä noin 140 hehtaarin suuruisesta alueesta yhteismetsä on tehnyt suojelusopimuksen ely-keskuksen kanssa. Myös muita suojeluneuvotteluita on käyty, mutta toistaiseksi ne ovat kariutuneet.
Mattilan mukaan Inarin talot on pakko lämmittää jollakin keinolla. Vaihtoehdottomuuteen vetoaa Inergian Mika Järvenpääkin.
Hänen mukaansa kaukolämpöyhtiö on pyytänyt tarjouksia myös alueen suurimmalta metsänomistajalta eli Metsähallitukselta, joka ei kuitenkaan ole pystynyt toimittamaan Inergialle yhtiön tarvitsemaa määrää energiapuuta.
Metsähallitus ei puolestaan ole hakannut Inarin alueella parin viime vuoden aikana niin paljon kuin se olisi laskelmiensa mukaan voinut. Lisäksi suurin osa Metsähallituksen hakkuiden puista menee sellutehtaille ja sahoille mutta vain osa energiapuuksi.
Nykyään Inergia tuottaa 98 prosenttia lämmöstä polttamalla puubiomassaa.
Aikaisemmin merkittävä osa Inergian tuottamasta lämmöstä syntyi polttamalla Venäjältä tuotua puuta. Venäjän hyökkäyksen alettua noin vuosi sitten puukauppa kuitenkin tyrehtyi. Sen seurauksena Inergiassa on kuluneen vuoden aikana aloitettu uudelleen myös turpeen poltto.
Inarin vuonna 2000 valmistunut kaukolämpölaitos ehti olla toiminnassa runsaan vuosikymmenen ennen kuin Suomen toimet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi alkoivat konkreettisesti vaikuttaa sen toimintaan.
Vuodesta 2010 alkaen fossiilisten polttoaineiden sijaan lämpökattiloissa on palanut yhä enemmän puuta. Inarissa puu korvasi turpeen, ja nykyään Inergia tuottaa 98 prosenttia lämmöstä polttamalla puubiomassaa.
Määrä kuitenkin vaihtelee vuosittain. Huippuvuonna 2021 puun osuus oli 99,3 prosenttia, kun taas vuonna 2022 se oli 81 prosenttia.
Ennen kaukolämpölaitosta Inarin rakennukset lämpenivät talokohtaisilla öljylämmityksillä. Mika Järvenpään mukaan Inarissa on kokeiltu lämmöntuotannon uusia teknologioita mutta isossa mittakaavassa muutosta ei näy.
Inarissa ei ole raskasta teollisuutta tai esimerkiksi suurta datakeskusta, joissa syntyisi hukkalämpöä kaukolämmön hyödynnettäväksi.
”Meidän vaihtoehtomme ovat, että lämmitämme puulla, turpeella tai sitten öljyllä”, Järvenpää sanoo.
Muutama vuosi sitten Inergiassa laskettiin, voisiko lämpöä tuottaa jätevedenpuhdistamon lietteestä, mutta tuotettu lämpöenergian määrä oli marginaalinen energian kokonaistarpeeseen verrattuna.
Inarin ja Saariselän alue elää matkailusta: viime vuonna Saariselän alueella rekisteröitiin 339 000 yöpymistä ja muualla Inarissa 201 000. Saariselkä on osa Inarin kuntaa, mutta alueen majoitusluvut tilastoidaan erikseen.
Inarin kaukolämpölaitoksen polttoainevalinnat koskettavat välillisesti myös matkailijoita ja matkailuelinkeinoa, sillä merkittävä osa alueen matkailuyrityksistä ja mökeistä kuuluu kaukolämpöverkkoon.
Lisäksi vastuullisuus on iso teema alueen markkinoinnissa. Alueen matkailuorganisaatio Inari-Saariselkä Matkailu on mukana matkailua kehittävän Visit Finlandin kestävän matkailun ohjelmassa Sustainable Travel Finland.
Ohjelma kannustaa matkailuyrityksiä käyttämään uusiutuvaa energiaa ja vähentämään energian käyttöä. Se ei kuitenkaan vaadi yrityksiltä selvitystä energian tuotantomuodoista tai alkuperästä.
””Se on kuitenkin koko Suomen etu, jos Lappi menestyy.”
Puu luokitellaan uusiutuvaksi energialähteeksi, ja suurin osa Suomen uusiutuvasta energiasta on puupolttoainetta.
Puun polttaminen energiaksi on puhuttanut viime aikoina. Esimerkiksi Suomen ilmastopaneeli on esittänyt puun polttamiselle erityistä veroa.
Inarin kunnanjohtajan Tommi Kasurisen mukaan muuta ratkaisua kuin nykyinen ei ole löydetty, vaikka sitä on yritetty etsiä keskusteluissa Inarin yhteismetsän, paikallisten luonnonsuojelijoiden ja muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi asia on noussut esiin keskusteluissa matkailuyritysten kanssa.
Inarissa on myös linjattu, ettei kuntaan rakenneta tuulivoimaa. Kasurisen mukaan suurin ongelma on, että vaihtoehtoisten energialähteiden kehitys ei ole pohjoisessa tarpeeksi pitkällä.
”Se on kuitenkin koko Suomen etu, jos Lappi menestyy. Emme voi menestyä, jos tämmöisiä perusasioita ei saada ratkaistua.”
Juttua varten on haastateltu myös Energiateollisuus ry:n Janne Kerttulaa ja Metsähallituksen Lapin-aluejohtajaa Samuli Myllymäkeä.
Täsmennys 13.3. klo 11.52: tarkennettu tietoa, että Saariselän ja Inarin yöpymisluvut tilastoidaan erikseen, vaikka Saariselkä on osa Inarin kuntaa.