määrätyn korvauksen puolesta kovimpia annettuja tuomioita, sanoo rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta tapauksesta, jossa käräjäoikeus määräsi yli kahden miljoonan korvaukset maksettavaksi opiskelijanaiselle, joka liukastui vuonna 2013 Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön (Koas) talon pihalla.
Tapaus sattui, kun nainen kaatui pihan hiekoittamattomalla kohdalla ollessaan lähdössä lenkille talvijuoksukengät jalassaan. Kaatuessaan nainen löi päänsä ja loukkaantui vakavasti.
Keski-Suomen käräjäoikeus katsoi naisen menettäneen kokonaan työkykynsä ja siten loppuelämän toimeentulonsa ja määräsi vakuutusyhtiön ja Koasin maksamaan naiselle miljoonakorvaukset.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen
Lue lisää: Nainen liukastui hiekoittamattomalla pihalla: Saa miljoonakorvaukset
Tapaus on poikkeuksellinen sen suuren korvaussumman vuoksi, sanoo Tolvanen.
Tapaus on Tolvasen mukaan ”pahin mahdollinen”, sillä henkilö on loukannut päänsä lyötyään sen kovalle alustalle ja joutunut pysyvästi työkyvyttömäksi. Yleensä liukastumistapauksissa on kyse tilapäisistä vammoista, kuten murtuneesta nilkasta tai ranteesta, jolloin korvaussummakin on maltillisempi eli noin tuhansia euroja.
Vaikka tiistaina määrätty korvaussumma saattaa tuntua kovin suurelta, päädytään Tolvasen mukaan tällaisiin lukuihin ”väistämättä” tapauksissa, joissa todetaan, että kiinteistönomistajalla on korvausvelvollisuus.
”Tässä on kysymys nuoresta, joka oli aikanaan opiskelija. Rikosjuttuna vastaavia on ollut, joissa on työkyky mennyt, mutta [tämän tapauksen korvausmäärä] on valtava”, Tolvanen sanoo.
Loukkaantumishetkellä nainen oli opiskellut laskentatoimen ekonomiksi. Oikeus määritti korvaussumman katsomalla, millaisia ansionmenetyksiä nainen tulee kokemaan, kun hänen uransa ekonomina ei päässyt koskaan alkuun tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi.
Oikeus katsoi, että naiselle maksettava ansionmenetys vuosina 2026–2054 on yli 5 000 euroa kuussa. Vuosilta 2021–2026 kuukausikorvaus on noin 4 200 euroa kuussa. Luvut ovat työeläkeindeksiin sidottuja. Naiselle määrättiin maksettavaksi ansionmenetyskorvauksia myös aiemmilta vuosilta.
Korvauksia naiselle maksaa vakuutusyhtiö Pohjola Vakuutus. Se joutuu maksamaan korvauksia ensimmäiseen miljoonaan euroon asti ja opiskelijasäätiö Koas sen ylittävältä määrin.
Lue lisää: Nainen liukastui: Miljoonakorvaukset kaatumassa opiskelijoiden niskaan
Tolvasen mukaan määrätty korvaussumma perustuu vahingonkorvauslain pykälään, jonka mukaan tulojen menetys korvataan.
”Maksajan kannalta tämä on kallein mahdollinen tilanne, kun kyseessä on nuori henkilö, joka menettää työkykynsä.”
Suomessa on ennenkin ollut vastaavanlaisia tapauksia, joissa on maksettu korvauksia liukastumisesta koituneista vammoista.
Tolvasen mukaan tapauksissa otetaan huomioon aina loukkaantumiseen vaikuttavia, niin kutsuttuja myötävaikuttavia asioita, joita henkilön kohdalla ovat esimerkiksi oma huolimattomuus, humalatila tai jokin muu. Tolvasen mukaan tässä tapauksessa on ollut selvää, että sellaisia ei ole ollut.
”Tässä tapauksessa sitä omaa huolimattomuutta ei ollut”, Tolvanen korostaa.
”Eri asia, jos olisi esimerkiksi omissa aamutohveleissa mennyt liukkaalle kadulle.”
Tapaus on Tolvasen mukaan osoitus siitä, miten ”ankarat” ja suuret vastuut osoitetaan liukkauden torjuntapuolelle. Professorin mukaan peruskysymys on, onko korvausvelvollisuutta olemassa. Jos sen todetaan olevan olemassa, silloin nämä määrät tulevat vahingonkorvauslaista hyvinkin selväpiirteisesti.
”Kiinteistöhuoltoon liittyvissä asioissa tuottamusvastuun alaraja on asetettu aika matalalle oikeuskäytännössä”, hän sanoo.
”Tuottamus on mennyt oikein. Onnettomin tilanne on lopulta tällä, joka on kaatunut.”
Lue lisää: Piha kannattaa hiekoittaa – Tällainen on taloyhtiön vastuu kiinteistöstään
Tolvanen pitää tapauksessa positiivisena asiana sitä, että suurimman laskun maksajana on vakuutusyhtiö, joka kykenee maksamaan korvauksen.
”Jos tulisi yksityisen kiinteistöomistajan maksettavaksi, silloin olisi ihan mahdoton tilanne.”
Entä jos korvausten suuruutta vertaa esimerkiksi Yhdysvaltoihin, jonka oikeusjutut ja korvaussummat nousevat usein kansainvälisiksi uutisiksi asti?
Tolvanen sanoo pitävänsä korvauksia Yhdysvaltoihin verrattuna hyvin maltillisina. Yhdysvalloissa vahingonkorvauksilla on sanktioiden luonne, eli siellä korvataan paljon enemmän kuin mikä on todellinen tulo.
”Suomessa pyritään korvamaan vain se määrä, minkä henkilön oletetaan menettävän työtulojen elämänsä aikana. Amerikassa saa moninkertaisen määrän, sillä vahingonkorvauslain pohja on erilainen kuin Suomessa. Meille tämä [Amerikan malli] on kovin vierasta.”