”Henkilökohtaisesti en ole turhautunut, mutta toki hankkeen kannalta tämä on ikävä asia”, kertoo uuden putkalain päävalmistelija Jarkko Nieminen.
Sisäministeriön poliisiosaston erityisasiantuntijana työskentelevä Nieminen on ollut vuosia mukana hankkeessa, joka tähtää putkakuolemien ehkäisemiseen.
Uutta putkalakia, joka olisi ratkaisu ongelmaan, ei kuitenkaan ole saatu millään maaliin asti.
HS kertoi viime viikonloppuna yhden vuonna 2020 putkaan kuolleen tarinan.
Putkakuolemia oli tuona vuonna valtakunnansyyttäjän toimiston mukaan 17. Kuolemantapauksia ilmoitettiin syyttäjälle vuosina 2017–2022 yhteensä 66.
Poliisijohtaja Sanna Heikinheimo Poliisihallituksesta sanoo HS:n tuoreessa jutussa, että päihdeongelmaiset eivät tarvitsisi poliisia vaan terveydenhoitoa.
Putkakuolemien ehkäisemiseksi vartijoita on koulutettu, ohjeita on täsmennetty, valvontakameroita lisätty ja uutta teknologiaa otettu käyttöön.
Hallituksen esityksen valmistelu alkoi jo vuoden 2015 keväällä. Kuusi vuotta myöhemmin lakiluonnos kävi lausuntokierroksella.
Valmistelu jatkui vielä keväällä 2022, mutta loppuvuonna se hiipui ja lopulta pysähtyi. Miksi?
”Syksyllä 2022 kävi selväksi, että rahoitusta ei tule järjestymään. Rahoitus olisi pitänyt tietenkin olla siitä lähtien, kun laki olisi tullut voimaan”, Nieminen kertoo.
Laki olisi hänen mukaansa ollut tarkoitus saada voimaan nyt alkuvuodesta tai ainakin tämän vuoden aikana, mutta hallituksen esitystä ei voitu antaa tällä hallituskaudella.
”Se jää nyt sitten valmisteluasiakirjaksi, joka ei ole julkinen.”
Fakta
Putkalain uudistaminen
Poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annettava laki, jonka uudistamista sisäministeriö on valmistellut vuodesta 2015.
Putkakuolemia on ollut Suomessa viime vuosina yhteensä muutamia kymmeniä.
Poliisi on vartioinut putkia usein yksin. Tästä on pyritty eroon uudistuksen tuomalla lisähenkilöstöllä.
Lailla lisättäisiin selviämishoitoa Suomessa, jolloin päihtynyt kiinni otettu saataisiin nykyistä paremmin terveydenhuollon hoitoon.
Luonnos oli lausuntokierroksella huhtikuusta kesäkuuhun 2021.
Hallituksen esitystä ei saatu annettua tällä hallituskaudella.
Lähde: sisäministeriö
Suomalaista putkajärjestelmää ovat arvostelleet sekä eduskunnan oikeusasiamies että Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea. Kannanotoissa on korostettu putkakuolemien ennaltaehkäisyn tarvetta.
Niemisen mukaan putkalaki olisi tuonut vartiointiin noin sata lisävartijaa, minkä lisäksi selviämishoidon saatavuutta olisi parannettu. On kuitenkin vaikea arvioida, moniko putkakuolema voitaisiin estää näillä keinoin.
”Eihän sitä pysty kukaan toteamaan suorilta käsin. Norjassa saatiin vähenemään putkakuolemia, kun päihtyneitä ei enää toimitettu poliisin tiloihin vaan erilliseen selviämishoitoon.”
Norjassa kuolemat vähenivät muutoksilla 75 prosenttia.
Lakiuudistuksen valmistelussa kartoitettiin maaliskuussa 2022 eri poliisilaitoksilla putkatilojen yksinvartioinnin määrää. Se todettiin suureksi.
Palveluita ei paranneta ilman lisärahoitusta. Poliisille sadan henkilötyövuoden lisäys maksaisi arviolta runsaat 6,2 miljoonaa euroa vuodessa.
”Vastuulliseen valmisteluun kuuluu, että turvataan lakimuutoksen edellyttämät resurssit, jotta niitä ei oteta muusta poliisin toiminnasta”, Nieminen sanoo.
Valmistelussa kartoitettiin maaliskuussa 2022 eri poliisilaitoksilla yksinvartioinnin määrää. Suomessa oli silloin 40 jatkuvassa käytössä olevaa säilytystilaa. Selvityksen tulos oli, että vapautensa menettäneitä oli ollut yhden henkilön vartioinnissa yli 159 000 tuntia. Henkilötyövuosiksi muutettuna se on 97.
”Yksinvartiointia on ollut laajalti eri puolilla, mikä on kaikkien oikeusturvan kannalta ongelmallista monin tavoin ja jo ihan pelkästään paloturvallisuuteen ja evakuointiin liittyenkin.”
Lakiluonnoksesta saatiin lähes 40 lausuntoa. Suunniteltuihin muutoksiin suhtauduttiin positiivisesti, joskin myös muutostoiveita esitettiin.
”Päälinjoja pidettiin laajalti tarpeellisina. Ne olivat enemmän nyansseja, joita niihin toivottiin”, Nieminen kertoo.
Valmistelua jatkettiin lausuntokierroksen jälkeen muutostoiveet huomioiden.
Selviämishoidon laajentamisen kustannukset, jotka kuuluisivat sosiaali- ja terveysministeriölle (STM), olisivat Niemisen mukaan olleet pienemmät kuin poliisin. Ministeriö ei kerro arvioitaan kustannuksista.
Nykyisin selviämishoitoa ei ole järjestettynä suuressa osassa maata ollenkaan, ei edes kaikissa isoissa kaupungeissa. Kuntia ja nykyisin hyvinvointialueita ei ole erikseen laissa velvoitettu järjestämään hoitoa.
”Tämä on ollut ongelmana 1970-luvulta lähtien, ja siihen on otettu kantaa eri yhteyksissä, että selviämishoito pitäisi saada kattavaksi”, Nieminen sanoo.
Putkalakiin asetettaisiin velvoite selviämishoidon järjestämisestä, ja sen toteuttaminen tulisi hyvinvointialueen tehtäväksi. Säännös ei määräisi tiettyä tapaa, jolla selviämishoito olisi järjestettävä. Hoitopaikka voisi olla selviämishoitoaseman lisäksi esimerkiksi putkan, sairaalan tai ensisuojan yhteydessä.
”Joka tapauksessa siellä olisi henkilöstö, joka olisi nimenomaan koulutettu tuohon hoitoon.”
STM:n johtaja Eveliina Pöyhönen kertoo sähköpostitse, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on toteuttamassa ministeriön toimeksiantona selvitystä selviämispalveluista ja päihteiden käyttäjien tilapäismajoituksesta. Selvitys on tarkoitus julkaista parin viikon kuluessa.
”Sen myötä saadaan parempi kuva siitä, miten nämä palvelut hahmotetaan, paljonko niitä on, mihin muihin palveluihin ne kytkeytyvät ja millaisia kustannuksia palveluista aiheutuu.”
THL:n selvityksessä hyödynnetään haastatteluita, kyselyä, raporttia kuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalveluista sekä THL:n omaa päihde- ja riippuvuuspalvelujen kuntakyselyä.
Pöyhönen arvioi, että putkalain uudistamiseen sisältynyt esitys selviämishoidon paremmasta saatavuudesta on STM:n mukaan kannatettava ja aiheellinen.
Selviämisasemien saatavuuden edistäminen olisi hänen mukaansa edellyttänyt, että palvelusta säädettäisiin tarkemmin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevassa lainsäädännössä. Se taas vaatisi tarkkaa perehtymistä selviämispalvelujen sisältöihin, mahdollisiin järjestämistapoihin ja kustannuksiin.
”Valitettavasti tieto putkalain uudistamisesta tuli STM:n tietoon niin myöhään, ettei tähän ollut enää mahdollisuuksia.”
Pöyhösen mukaan palvelut on organisoitu eri alueilla niin eri tavoin, että asian nopea säätäminen olisi ollut hankalaa.
Vaikka vuosikausia kestänyt putkalain valmistelu ei edennytkään hallituksen esitykseksi asti, työ ei lakia valmistelleen Jarkko Niemisen mukaan mennyt hukkaan. Kaikkea materiaalia voidaan käyttää hyödyksi mahdollisessa jatkovalmistelussa.
”Reunaehdot ja ongelmat pysyvät joka tapauksessa samoina.”
