Suomen kunnat voivat saada tuhansia uusia kuntalaisia lähiviikkoina. Sotaa paenneilla ukrainalaisilla tulee maaliskuussa kuluneeksi vuosi siitä, kun he saivat tilapäisen suojelun luvan. Sen saaneet voivat hakea kotikuntaoikeutta.
Digi- ja väestötietoviraston (DVV) mukaan ensimmäiset ukrainalaiset saivat suomalaisen kotikunnan tämän viikon torstaina.
”Tulevilla viikoilla on mahdollista, että kotikuntaa hakevien ukrainalaisten määrät kasvavat suuriksi. Pelkästään viime maaliskuussa tilapäisen suojelun lupia haki 14 000 ukrainalaista. On mahdollista, että heistä iso osa hakee kotikuntaa”, johtava asiantuntija Maisa Gynther Digi- ja väestötietovirastosta sanoo.
Digi- ja väestötietovirasto on tehnyt Gyntherin mukaan kaikki mahdolliset erityisjärjestelyt, että ukrainalaisten kotikunnan hakeminen olisi sujuvaa.
Ensimmäistä kertaa kotikuntaa voi nyt hakea verkossa, mutta Helsingissä Digi- ja väestötietovirastossa on myös itsepalvelualue, jonne ukrainalaiset voivat tulla verkkohakemuksensa tekemään.
”Onhan tämä täysin ainutlaatuinen tilanne, mitään vastaavaa ei ole aiemmin ollut”, Gynther sanoo.
Kuntalaisuus muuttaa ukrainalaisten elämää monella tavalla. He siirtyvät vastaanottopalveluista kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden piiriin.
Nyt he voivat valita asuinkuntansa. Suurin osa Suomeen tulleista ukrainalaisista on Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueella, mutta heitä asuu ympäri maata.
Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) on aiemmin todennut, että mitä kauemmin Venäjän hyökkäyssota jatkuu, sitä useampi ukrainalainen todennäköisesti jää maahan, johon on paennut.
”Kotikunnan saatuaan heillä on mahdollisuus päättää vapaammin, missä he haluavat asua. Tähän mennessä vastaanottopalveluista on osoitettu asunto heille”, Maisa Gynther sanoo.
Maahanmuuttoviraston (Migri) arvion mukaan ukrainalaisia tulee asettumaan ympäri maata, koska koulunkäynti ja varhaiskasvatus kiinnittävät perheitä nykyisille asuinpaikkakunnilleen ympäri Suomea. Lisäksi maatalouden kausityöt kiinnittävät heitä asumaan ympäri Suomea.
Viranomaiset korostavat, että kotikunta Suomessa ei vaikuta kansalaisuuteen tai oikeuksiin Ukrainassa. Se ei myöskään ole este, jos haluaa myöhemmin palata Ukrainaan.
Asuinpaikan valinnan lisäksi kotikunta vaikuttaa ukrainalaislasten ja -nuorten oppivelvollisuuteen.
Opetushallituksen ja Migrin arvion mukaan jo nyt 89 prosenttia Ukrainasta saapuneista 7–15-vuotiaista on perusopetuksen piirissä, eli oppilasmäärät eivät ainakaan perusopetuksessa valtavasti kasva.
Opetushallitus kehottaa kuntia valmistelemaan uusille oppivelvollisille opintokokonaisuuksia, jotka palvelevat syksyllä 2023 alkavia opintoja.
Kunnan asukkaina ukrainalaisilla on oikeus saada lapselleen varhaiskasvatuspaikka, vaikka molemmat vanhemmat tai toinen heistä olisi kotona. Esiopetusikäisellä lapsella on velvollisuus osallistua esiopetukseen.
Terveyspalvelut pysyvät samanlaajuisina kuin ensimmäisen Suomen-vuoden aikana.
Digi- ja väestötietoviraston mukaan ohjeen mukaan ukrainalaisen perheen kannattaa pohtia, kannattaako eri perheenjäsenten hakea kuntalaisuutta eri aikoihin, jos he ovat saapuneet Suomeen eri aikoina viime vuonna.
Jos perheenjäsenet hakevat kotikuntaa eri aikoihin, se voi aiheuttaa hankaluuksia asumiseen, ja vaikuttaa perheen saamiin tukiin.
