Viimeisen viikon aikana on uutisoitu useista vakavista alle 15-vuotiaiden tekemistä väkivaltarikoksista. Keskiviikkona Helsingin Mellunkylässä kotitaloustunnilla tapahtui puukotus, tiistaina Oulussa oli kaksi nuorten väkivallantekoa, ja viime lauantaina Siilinjärvellä alle 15-vuotias puukotti kaupan pihalla toista nuorta.
”Traaginen viikko, mutta että ne sattuvat samalle viikolle, on todennäköisesti sattumaa. Viikolle on sattunut hyvin harvinaisia rikostapauksia useampi”, sanoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori, kriminologi Markus Kaakinen.
Kaakisen mukaan vuosittain alle 15-vuotiaita epäiltyjä on henkirikoksissa noin 0–2, henkirikoksen yrityksissä 1–5 ja törkeissä pahoinpitelyissä 10–40. Koska teot ovat niin harvinaisia, niitä tulee Kaakisen mukaan tarkastella vähintään vuoden jaksoina, vakavissa rikoksissa usean vuoden jaksoina. Muutamakin tapaus voi näkyä tilastoissa isona hyppynä.
”Harvinaiset teot ovat omiaan johtamaan harhaan. Prosentuaaliset muutokset ovat suuria kun puhutaan alle 15-vuotiaiden henkirikosten yrityksistä tai törkeistä pahoinpitelyistäkin.”
Kaakisen mukaan valtaosa poliisin tietoon tulevista nuorten väkivallanteoista on perusmuotoisia pahoinpitelyjä. Vakavampien väkivaltarikosten määrät ovat nousseet, mutta ne ovat pieni osa kaikesta lasten ja nuorten väkivallasta.
Fakta
Uusimpia nuorten väkivaltarikoksia
8. maaliskuuta: 13-vuotias tyttö puukotti poikaa Vesalan peruskoulussa Helsingin Mellunkylässä kotitalouden oppitunnilla. Uhri sai pistohaavan kylkeensä. Asiaa tutkitaan tapon yrityksenä.
7. maaliskuuta: alle 15-vuotias löi toista alle 15-vuotiasta teräaseella kasvoihin Oulun Kaukovainiolla. Sairaalaan joutuneen uhrin vammat eivät olleet hengenvaaralliset.
7. maaliskuuta: kymmenen alaikäistä kävi kahden muun alaikäisen kimppuun kauppakeskuksessa Oulun keskustassa ja väkivaltaa käyttäen repivät näiltä vaatteita. Uhreille aiheutui poliisin mukaan lieviä vammoja.
4. maaliskuuta: alle 15-vuotias puukotti 15-vuotiasta S-marketin pihalla lauantai-iltana. Uhri sai hengenvaaralliset vammat.
Poliisin tietoon tulleiden nuorten tekemien väkivaltarikosten kokonaismäärä on kasvanut, mutta rikokset kasaantuvat aiempaa harvemmille tekijöille.
”On aika vahvaa näyttöä siitä, että meillä ei ole tällä hetkellä laajaa lasten turvattomuuteen liittyvää epidemiaa. Mutta heidän, joiden väkivaltakäyttäytymisen riski on suurempi, teot ovat voineet muuttua vakavammiksi.”
Aseiden kantaminen ei ole Kaakisen mukaan lisääntynyt, kun tarkastellaan kaikkia nuoria. Hänen kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa toteuttamassaan kyselytutkimuksessa 6 prosenttia nuorista kertoi kantaneensa vuoden aikana mukanaan asetta julkisella paikalla. Sellaiset nuoret, joilla on väkivaltakäyttäytymistä, kantoivat asetta mukanaan paljon useammin.
”Yli 40 prosenttia heistä kertoi edellisessä nuorisorikollisuuskyselyssä kantaneensa asetta. Ero on melkoinen. Meidän kannattaa olla huolissaan erityisesti pienemmistä korkean riskin ryhmistä.”
Nuorten väkivaltaongelmaan on yritetty puuttua esimerkiksi ankkuritoiminnalla. Siinä asiantuntijat poliisista, sosiaalitoimesta, terveystoimesta sekä nuorisotoimesta tapaavat nuoren perheineen heti ensimmäisten rikosepäilyjen tultua esiin. Kaakisen mukaan näyttö on ollut positiivista.
”Näyttäisi siltä, että yksilötasolla siinä on onnistuttu ehkäisemään tulevia rikoksia.”
Oikeusministeriö on kehittänyt toimintamallin, jota kohdistetaan toistuvia rikoksia tekeville nuorille. Kunnille ja hyvinvointialueille myönnetään tällä hetkellä käynnissä olevassa haussa yhteensä 420 000 euroa avustusta tähän toimintaan.
