Suomessa on viime päivinä havaittu erilaisten verkkohuijausyritysten aalto, josta viranomaisetkin nyt varoittelevat.
Yksi tapauksista sattui torstaina aamupäivällä. Helsingin Sanomille tapahtuneesta kertonut nainen sai sähköpostilla viestin, jonka mukaan hänellä oli jonkinlainen kiinteistöveroasia kesken verottajan sivulla ja hänen tulisi kirjautua Omavero-palveluun hoitamaan asia loppuun.
Hän haluaa pysytellä nimettömänä, koska kyse on henkilökohtaisista pankkiasioista. Naisen henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.
Nainen kirjautui normaalisti sisään verkkopankkitunnuksillaan, mutta ihmetteli, kun palvelu toimi niin hitaasti. Lopulta näytölle tuli viesti, jonka mukaan hän olisi oikeutettu saamaan lähes 10 000 euron veronpalautuksen.
Mutta pieni yksityiskohta herätti naisen huomion: Sivulla luki: ”... olemme päättäneet, että olet oikeus veronpalautukseen...”
Nainen ymmärsi, että pidemmälle ei kannata mennä. Hän jätti painamatta ok:n.
”Siinä oli kirjoitusvirhe ja aloin epäillä. En painanut viimeistä ok:ta”, nainen sanoo.
Hänen mukaansa verkkopankissa näkyi hyväksymättömissä laskuissa lähes 10 000 euron siirto jollekin arabinimelle.
Hän soitti Nordeaan, josta kerrottiin, että tiedossa oli vastaavia muitakin tapauksia.
”Sieltä kerrottiin, että todennäköisesti pankkitunnukseni on jo rikollisilla, mutta että onneksi en painanut sitä viimeistä ok:ta. Sanoivat, että on huolestuttavaa, kun pääsee näin pitkälle.”
Hänen verkkopankkitunnuksensa vaihdettiin heti.
Tietokirjailija ja tietotekniikan asiantuntija Petteri Järvinen on viime päivinä seurannut huijausyrityksiä.
”Niitä on ollut liikkeellä viime ja tällä viikolla. Näitä tulee aina aaltoina”, Järvinen sanoo.
Toinen liikkeellä ollut huijaustapa on se, että kun Googlella hakee esimerkiksi Omavero-palvelua, saa ensimmäiseksi vaihtoehdoksi valesivuston, joka näyttää oikealta verottajan sivulta.
”Hakutulosten kärkeen tulee mainos, joka näyttää aidolta. Kun sitä klikkaa, joutuukin valesivustolle ja siellä tulee kirjautuminen, jossa annetaan pankkitunnukset. Pahimmillaan siellä voi antaa koko verkkopankkinsa rikollisten haltuun”, Järvinen sanoo.
Sama tilanne voi tulla eteen myös, kun koettaa päästä Omakanta-palveluun. Siinäkin voi tarkkaamaton päätyä valesivulle, jossa kirjautumisvaiheessa tarkoitus on poimia käyttäjän tunnistamiseen tarkoitetut pankkitunnukset.
Järvisen mukaan muitakin tapoja on nyt nähty. Hän pitää mahdollisena, että niiden takana on sama ulkomainen taho.
Esimerkiksi verohallinto varoittaa nyt sivuillaan, että sen nimissä on lähetetty huijausviestejä. Sen mukaan viestissä saatetaan esimerkiksi kertoa veronpalautuksesta, jota ei ole olemassa.
Jos sellaisen viestin saa, se on syytä tuhota heti eikä sen linkkejä pidä avata.
”Jos olet erehtynyt antamaan luottokorttitietosi, sulje kortti välittömästi soittamalla omaan pankkiin tai ottamalla yhteys korttisi myöntäjään”, verottaja neuvoo.
”Jos olet erehtynyt antamaan verkkopankkitunnuksesi, ota yhteyttä pankkisi ilmoittamaan palvelunumeroon ja sulje tunnukset.”