KIOVASSA vieraillut pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi perjantaina, että Suomessa on syytä käydä keskustelua Hornet-hävittäjien lähettämisestä Ukrainaan.
Helsingin Sanomat kokosi tähän juttuun, mitä kyseisten hävittäjien kunnosta on tähän mennessä julkisuudessa kerrottu.
Suomella on 62 kappaletta McDonnell Douglas F/A-18-Hornetia ja niiden käytöstä on tarkoitus luopua vaiheittain vuodesta 2025 alkaen.
Marinin kommenttien perusteella ei ole selvää, kuinka monen hävittäjän luovuttamista hän mahdollisesti tarkoitti ja millä aikataululla.
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja Juha-Matti Ylitalo sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että Hornetien pääomat on suhteellisen hyvin kulutettu loppuun.
”Horneteissa ei ole hirveästi varaa niiden rakenteellisen eliniän osalta. Niiden suorituskykykään ei ole enää 2030-luvulla kovin kilpailukykyinen.”
Osa Hornetien komponenteista myytäneen pois Yhdysvaltojen ilmavoimien pyörittämässä huutokauppajärjestelmässä. Muutama konerunko noussee myös tolpan päähän muistomerkiksi.
”Osa menee ihan vain murskattavaksi”, Ylitalo sanoi HS:lle.
Helsingin Sanomat uutisoi toukokuussa vuonna 2020, että Suomen Hornetien elinkaaren jatkamisen mahdollisuutta pitäisi tutkia. Asiasta kertoi pitkän linjan ilmailutekniikan ammattilainen Pertti Korhonen.
Korhonen on insinööri ja filosofian tohtori, joka työskenteli yli neljä vuosikymmentä Ilmavoimissa ja suomalaisessa ilmailu- ja aseteollisuudessa.
Korhosen mukaan Hornetien elinkaarta voitaisiin peruskorjausten jälkeen jatkaa todennäköisesti useita vuosia.
Samoihin aikoihin keväällä 2020 HS sai tiedon toisesta lähteestä, että Horneteille on varmuuden vuoksi mitoitettu 2–5 vuoden pelivara.
Myös puolustushallinnon strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen sanoi samaa huhtikuussa 2020 julkaistussa blogikirjoituksessaan.
Purasen mukaan on totta, että koneiden käyttämistä voidaan teknisesti jatkaa 2030-luvulla, mutta se ei olisi kustannustehokasta eikä voisi tapahtua ilman merkittävää puolustuskyvyn laskua.
HS:n toimittaja Jarmo Huhtanen kirjoitti analyysissaan, että viittä vuotta pidetään takarajana, jonka jälkeen Hornetien pakolliset korjaukset alkavat muodostua erittäin kalliiksi.
Käytännössä se tarkoittaisi jopa miljardien investointeja yli 30 vuotta vanhoihin koneisiin. Syinä ovat rakenteiden väsyminen sekä varaosien ja vaihtolaitteiden puute.
Vuonna 2014 valmistuneessa puolustusvoimien salaisessa raportissa todettiin, että koneisiin pitäisi muun muassa vaihtaa tutka, ostaa uusi ilmataisteluohjus, päivittää omasuojajärjestelmä ja uusia koneiden moottoreiden niin sanotut kuumapään komponentit.
Suomen Hornet-hävittäjillä on ollut rasitetumpi historia kuin eräiden muiden maiden koneilla, koska Suomessa Horneteja käytettiin alun perin puhtaasti ilmataistelukoneina.
Suomalaiskoneiden rasitusta on kuitenkin onnistuttu pudottamaan kymmeniä prosentteja viime vuosikymmenen aikana muun muassa niiden käyttöä keventämällä.