Lähes 600 000 euroa pankista kavaltanut mies sai merkittävän vähennyksen tuomioonsa korkeimmassa oikeudessa. Korkein oikeus (KKO) linjasi ennakkopäätöksessään rikoksen selvittämisessä avustamisen merkitystä rangaistukseen.
Palveluneuvojana työskennellyt mies kärsi vakavasta peliriippuvuudesta ja käytti kaikki rahat rahapeleihin.
Mies hankki yhteensä noin 582 000 euroa pankin varoja anastamalla asiakkaille myönnettyjä luottoja, laatimalla tekaistuja lainahakemuksia ja erehdyttämällä toista palveluneuvojaa myöntämään luottoja, jotka hän siirsi sitten omalle tililleen.
Mies tuomittiin törkeästä petoksesta, törkeästä kavalluksesta, väärennyksestä ja identiteettivarkaudesta ensin käräjillä kahden vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeuteen.
Tuomio lieveni hovioikeudessa kuudella kuukaudella, koska mies auttoi rikostensa selvittämisessä. Korkein oikeus lievensi tuomiota edelleen kahteen vuoteen, mutta piti tuomion yhä ehdottomana.
Korkein oikeus pohti ennakkopäätöksessään sitä, miten tekijän oma apu rikosten selvittämisessä vaikuttaa tuomioon. Tässä tapauksessa sillä oli merkityksensä.
Mies esimerkiksi tunnusti kaikki rikokset heti, myönsi korvausvaatimukset ja kertoi kaiken yksityiskohtaisesti.
KKO katsoi, että menettely helpotti olennaisesti tutkintaa ja oikeudenkäyntiä. KKO havaitsi miehessä myös pyrkimystä kantaa vastuuta teoistaan.
Toisaalta mies käytti omaa pankkitiliään, jolle teki rahansiirtoja asiakkaiden nimissä. Niinpä rikokset olivat helposti selvitettävissä. Rangaistuksen lievennyksen ei siksi ollut perusteltua olla yhtä suuri kuin se mahdollisessa tunnustamisoikeudenkäynnissä olisi voinut olla.
Mies vetosi siihen, että hän on pyrkinyt poistamaan rikostensa vaikutuksia vahingonkorvauksia maksamalla. Korvauksia oli kuitenkin maksettu niin vähän ja vasta ensimmäisen tuomion jälkeen, etteivät ne alentaneet rangaistusta.
Samoin peliongelma ja sen hoito, henkilökohtaiset olot ja haitalliset seuraukset eivät nekään antaneet aihetta alentaa rangaistusta.
