Suomi Pohjoismaiden häntä­päässä aborttien määrässä

Suomessa tehdään Pohjoismaista vähiten raskaudenkeskeytyksiä, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tilastoraportista.

Kun vuonna 2021 Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa yhteensä tehtiin 11,5 keskeytystä per tuhat 15–49-vuotiasta naista, Suomessa lukema oli 6,7. Eniten raskaudenkeskeytyksiä tehtiin Ruotsissa, jossa luku oli 15,1 per tuhat vastaavan ikäistä naista.

Tilasto perustuu pääasiassa pohjoismaisten raskauden­keskeyttämis­rekisterien tietoihin.

Tanskan tietoja ei raportin mukaan ole saatavissa vuosille 2019‒2021. Tuorein luku on vuodelta 2018, jolloin keskeytyksiä oli tuhatta 15–49-vuotiasta naista kohti 11,4.

Raskaudenkeskeytysten määrä on viime vuosina vähentynyt kaikissa Pohjoismaissa, ja myös teini-ikäisille tehtyjen keskeytysten määrä on laskenut 2000-luvulla.

Raportissa todetaan, että keskeytysten kokonaislukumäärä Pohjoismaissa on 2000-luvun alkua korkeampi mutta kuitenkin huomattavasti pienempi kuin huippuvuosina 1970- ja 1980-luvuilla.

THL:n erityisasiantuntija Anna Heino sanoo tiedotteessa, että moniin muihin Euroopan maihin verrattuna Pohjoismaissa tehdään Ruotsia lukuun ottamatta melko vähän raskaudenkeskeytyksiä.

Suomessa raskaudenkeskeytyksiä koskeva lainsäädäntö on Pohjoismaiden tiukin. Laki uudistuu syyskuussa siten, että raskauden­keskeytys raskaana olevan omasta pyynnöstä on mahdollinen 12. raskausviikon loppuun asti.

Lue lisää: Eduskunta hyväksyi abortti­lain uudistuksen – HS:n grafiikka näyttää, miten kansan­edustajat äänestivät

Heino huomauttaa, että lainsäädäntö ei yksin vaikuta keskeytysten määrään. Esimerkiksi Saksassa keskeytysten määrä on Suomea matalampi sallivammasta lainsäädännöstä huolimatta.

Islannissa aborttilaki uudistui syyskuussa 2019, minkä seurauksena raskauden voi keskeyttää oman pyynnön perusteella 22. raskausviikon loppuun saakka. THL:n raportin mukaan uudistus ei lisännyt keskeytysten määrää.

Heino sanoo tiedotteessa, että muiden maiden kokemusten perusteella THL uskoo, ettei Suomen uudistus merkittävästi lisää keskeytyksiä.

”Nykyinenkin lainsäädäntö mahdollistaa keskeytykset laajasti tulkittujen sosiaalisten syiden perusteella. Uusi lainsäädäntö parantaa naisten itsemääräämis­oikeutta sekä vähentää prosessin terveyden­huollolle aiheuttamaa taakkaa”, hän toteaa.

Raportin mukaan kokonais­hedelmällisyysluku oli vuonna 2021 Pohjoismaista korkein Islannissa (1,82) ja matalin Suomessa (1,46). Luvulla tarkoitetaan sitä, kuinka monta elävää lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana kyseisen vuoden hedelmällisyys­tasolla.