Jos olet kerran antanut suostumuksesi Kanta-palveluihin tallennettujen tietojesi luovuttamiseen, esimerkiksi optikolla voi olla pääsy kaikkiin terveystietoihisi.
Espoolainen Minna Siltanen havahtui asiaan uusia silmälaseja hankkiessaan. Oululaisessa optikkoliikkeessä Siltanen seurasi vierestä, kun optikko tallensi käynnin tietoja Kantaan.
”Näin näytöltä koko sen repertuaarin, mitä sinne avautui. Minun luvallani optikko klikkasi myös toiset otsikot auki, ja sieltä tuli ihan kaikki. Optikko oli vähintään yhtä yllättynyt kuin minä.”
Siltanen kertoo työskennelleensä aiemmin sosiaalialalla. Tuolloin asiakastietojen käyttöä oli rajattu vahvasti työtehtävän mukaan.
Sitä vastoin Kanta-palveluihin tallennettuja asiakkaiden terveystietoja rajoitetaan tällä hetkellä vain harvassa paikassa.
”Periaatteessa kenellä tahansa terveydenhuollon ammattilaisella on siis vapaa pääsy Kantaan kaikkiin tietoihin. Jos ihmiset ovat rehellisiä, tämä ei ole ongelma, mutta ainahan näitä lipsauksia sattuu”, Siltanen sanoo.
Hän oli aiemmin asioinut toisessa optikkoliikkeessä ja antanut silloin oikeuden tietojen luovutukseen niiden tallentamisen yhteydessä. Silmät avanneen optikkokäynnin jälkeen hän teki lähipiirilleen pikagallupin: tietävätkö he, mitä tietoja optikko saa Kannasta?
”Ei kellään ollut mitään hajua. He olivat aivan järkyttyneitä, että onko tämä totta. Jos ihmiset olisivat tienneet tämän, moni olisi varmaan sanonut, että en salli.”
”Kesäkuun lopun jälkeen pääsyoikeudet tietoihin on määriteltävä työtehtävän mukaan.
Monet optikkoliikkeet ja silmälääkärit käyttävät parkanolaisen Promeda-yrityksen ohjelmistoa, jonka avulla hoidetaan yhteys Kanta-arkistoon.
Promedan toimitusjohtajan Jani Martikaisen mukaan yrityksellä on noin 700 asiakasta. Optikkoliikkeitä niistä on noin 350, ja Kanta-arkistoon on pääsyoikeus hieman alle 1 000 optikolla. Loput asiakkaat ovat silmälääkärivastaanottoja, silmäsairaaloita ja ammatinharjoittajana toimivia silmälääkäreitä.
Martikaisen mukaan Kanta-yhteys on hankittu ohjelmistoon tamperelaiselta Atostekilta, jonka kantapalveluja käyttää Suomessa moni muukin järjestelmä.
”Kaikki liikennöinti kantaan ja kannasta tapahtuu sen Era-järjestelmän kautta.”
Martikainen kertoo havahtuneensa asian ongelmallisuuteen vasta Siltasen otettua yhteyttä yritykseen.
”Siinä kohtaa itsekin havaitsimme, että tällainen rajaus olisi syytä olla, vaikka laki ei sitä vielä tällä hetkellä edellytä.”
Asiakastietojen käsittelyä koskeva sosiaali- ja terveysministeriön asetus tulee voimaan kesäkuun lopussa. Siinä ohjeistetaan aiempaa yksityiskohtaisemmin, mihin tietoihin missäkin työtehtävässä pääsee käsiksi.
Promeda teki uuden asetuksen mukaisen rajauksen jo tämän viikon maanantaina.
”Optikot pääsevät sen jälkeen käsiksi vain optikoiden ja silmätutkimusten tietoihin”, Martikainen sanoo.
Omakannassa voi halutessaan myös perua oikeuden tietojensa luovuttamisen eri yksiköiden välillä.
Kelan Kannan palvelutoiminnan päällikkö Outi Lehtokari kertoo, että tähänkin asti terveydenhuollon ammattihenkilökunnalla on ohjeiden ja lainsäädännön mukaan ollut oikeus katsoa vain sellaisia tietoja, jotka ovat kyseisen terveysongelman kannalta tarpeellisia ja välttämättömiä.
Ammattihenkilökunta on päässyt toistaiseksi suoraan katsomaan Kannasta tietoja asiakkaistaan, joihin heillä on hoitosuhde. Myös muiden asiakkaiden tietoihin on päässyt erityisen syyn kyselyn kautta: tällöin järjestelmä on kysynyt syytä tietojen katsomiseen.
”Voi olla esimerkiksi hätätilanne, jossa potilasta ei ole vielä järjestelmässä mutta pitää päästä katsomaan hoitotietoja.”
Lehtokarin mukaan organisaation on valvottava tarkkaan erityisen syyn kyselyn käyttöä. Kaikesta käytöstä jää lokimerkinnät.
”Vaikka on pääsy tietoihin, nytkään ei ole lupaa katsoa kaikkea tietoa. Organisaatiossa pitää seurata, että asiakkaiden tietoja käytetään oikein.”
Kela ei valvo Kanta-palvelussa olevien tietojen käyttöä, vaan se on organisaatioiden tehtävä. Lehtokarin mukaan loki mahdollistaa pistokokeiden tekemisen tai sieltä voi seurata jonkin tietyn erityisalan tietojen katsomista.
”Jos ajatellaan vaikka psykiatrian tietojen käyttöä, voidaan seurata tarkemmin arkaluontoisten asioiden sisällä vielä arkaluontoisempien tietojen käyttöä.”
Uusi asetus tarkoittaa, että organisaatioiden on estettävä teknisesti sellaisten tietojen katsominen, jotka eivät ole tarpeellisia työtehtävässä. Oikeudet on tähän saakka määritelty itsenäisesti organisaatioissa. Lainsäädännön tasolla ei ole aikaisemmin ohjeistettu, mitä tietoja missäkin työtehtävässä saa käyttää, vain se, että käyttöoikeudet on määriteltävä työtehtävien mukaisesti.
”Edelleen on laajoja terveydenhuollon työtehtäviä, joissa on pääsy kaikkeen tietoon, ellei asiakas ole kieltänyt niiden katsomista. Silti aina tilannekohtaisesti tulee arvioida, mitä tietoa on tarve lukea”, Lehtokari sanoo.
Jos käyttöoikeuksia on rajattu, niitä ei jatkossa enää pääse ohittamaan erityisen syyn kyselyllä.
””Sitä varten Kanta-palvelut on luotu, että tieto liikkuisi potilaan mukana.”
Asiakas voi itsekin käydä katsomassa Omakannassa, missä hänen tietojaan on katsottu.
Jos joku tietoja katsonut taho epäilyttää, asiakkaan on oltava yhteydessä suoraan esimerkiksi organisaation tietosuojavastaavaan. Sieltä on lakisääteisesti annettava tiedot siitä, kuka tietoja on katsonut.
Jos asiakas ei ole antanut Omakannassa tai terveydenhuollossa asioidessaan tietojensa luovutuslupaa, tiedot eivät ole nähtävissä eri organisaatioiden henkilökunnalle, mikä voi hankaloittaa asiointia.
”Sitä varten Kanta-palvelut on luotu, että tieto liikkuisi potilaan mukana riippumatta siitä, missä terveydenhuollon yksikössä käyt hoidettavana. Ei tarvitse aina kertoa samoja asioita uudestaan”, Lehtokari sanoo.
Luvan tietojen käyttöön on tähän mennessä antanut 4,8 miljoonaa ihmistä. Toistaiseksi voimassa oleva lupa antaa kerralla oikeuden kaikkien tietojen siirtämiseen eri tahojen välillä.
Luovutusluvan voi halutessaan perua itse Omakannassa tai terveydenhuollon käynnillään.
Oikaisu 17.3. kello 14.20: Jutussa kerrottiin virheellisesti, että henkilöstöllä olisi jatkossakin mahdollista päästä käsiksi Kanta-arkiston tietoihin erityisen syyn kyselyn kautta. Käyttöoikeuksilla tehtyjä rajoituksia ei pysty ohittamaan.
Täsmennys 21.3. kello 10.20: Lainsäädäntö on vaatinut käyttöoikeuksien työtehtäväkohtaista asettamista ennenkin, mutta 30.6. voimaan astuva STM:n käyttöoikeusasetus on yksityiskohtaisempi kuin aikaisempi lainsäädäntö. Aikaisemmin ei ole ohjeistettu, mitä tietoja missäkin työtehtävässä saa käyttää, vain se, että käyttöoikeudet on määriteltävä työtehtävien mukaisesti. Oikeudet on tähän saakka määritelty itsenäisesti organisaatioissa.
