Naiset Lahden seudulta ja miehet Kainuusta. Heidän kannattaa muuttaa elintapojaan, sillä tilastojen mukaan heillä on muita suomalaisia suurempi riski kuolla ennenaikainen kuolema.
Laskelmat suomalaisten ennenaikaisista kuolemista vuosilta 2016–2020 kertovat, että Päijät-Hämeessä naisten elinvuosia menetetään ennenaikaisesti eniten Suomessa. Kainuussa taas miehet kuolevat ennenaikaisesti yleisemmin kuin muualla.
Hyvä uutinen on, että suomalaisten ennenaikaiset kuolemat ovat vähentyneet tasaisesti vuodesta 1996.
Silti myös ikäviä uutisia riittää. Tilastoja tutkiessa päässä alkaa soida Murheellisten laulujen maa. Alkoholi, huumeet, itsemurhat ja sydänsairaudet tappavat suuren määrän suomalaisia – osan aivan liian varhain.
Millainen on ennenaikainen, vältettävissä oleva kuolema?
Laskelmia ja analyyseja tekee Suomessa Tilastokeskuksen kuolinsyytilastojen pohjalta Kuntaliiton omistama Finnish Consulting Group (FCG). Kansainvälisesti puhutaan PYLL-indeksistä eli menetetyistä elinvuosista ”potential years of life lost”. Indeksiä on mahdollista vertailla menneisiin vuosiin ja myös kansainvälisesti.
”Suunnilleen 75 prosenttia alle 75-vuotiaiden kuolemista luetaan vältettävissä oleviksi kuolemiksi. Nämä kuolemat ovat hyvä mittari hyvinvoinnille yhteiskunnassa. Niille me voimme jotakin tehdä”, FCG:n asiantuntijalääkäri Emma Kajander sanoo.
Kypsäksi iäksi on päätetty kansainvälisesti 75 vuotta. Eli jos 25-vuotias kuolee, menetetään viisikymmentä vuotta, ja jos 70-vuotias, menetetään viisi vuotta.
Idea on saada aikaan tietoa, jonka perusteella sotepalveluista voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä ja laskea turhien kuolemien aiheuttamia kustannuksia.
Fakta
Miten ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet lasketaan?
■ Tilastokeskuksen kuolinsyytilastosta nähdään, minkä ikäisenä ihminen on kuollut, ja sitten lasketaan, kuinka monta elinvuotta on menetetty verrattuna ”kypsään ikään” eli 75 vuoden elinikään.
■ Tämän jälkeen analysoidaan kuolemia, jotka olisivat olleet estettävissä. Siinä käytetään OECD:n asiantuntijapaneelin listaa estettävissä olevista kuolinsyistä. Sellaisiksi lasketaan esimerkiksi kaikki alkoholi- ja huumekuolemat, väkivaltakuolemat ja liikennekuolemat.
■ Mukaan lasketaan myös suuri osa sairauksista, jotka voidaan hoitaa, jos hoito alkaa tarpeeksi ajoissa.
■ Menetetyt elinvuodet vielä muunnetaan indeksimuotoon suhteuttamalla ne väestöön.
Tilastokeskuksen kuolinsyytilastosta nähdään, minkä ikäisenä ihminen on kuollut ja sitten lasketaan, kuinka monta elinvuotta on menetetty verrattuna ”kypsään ikään” eli 75 vuoden elinikään.
Tämän jälkeen analysoidaan kuolemia, jotka olisivat olleet estettävissä. Siinä käytetään OECD:n asiantuntijapaneelin listaa estettävissä olevista kuolinsyistä. Sellaisiksi lasketaan esimerkiksi kaikki alkoholi- ja huumekuolemat, väkivaltakuolemat ja liikennekuolemat.
Mukaan lasketaan myös suuri osa sairauksista, jotka voidaan hoitaa, jos hoito alkaa tarpeeksi ajoissa. Menetetyt elinvuodet suhteutetaan 100 000:ta asukasta vuotta kohden ja standardoidaan vakioväestöön.
Valtaosassa Suomen hyvinvointialueista suorat alkoholisairaudet, kuten alkoholimyrkytys tai maksakirroosi, aiheuttavat eniten ennenaikaisia kuolemia.
Ahvenanmaalla, Etelä-Savossa, Keski-Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla suurin ennenaikaisten kuolemien syy on itsemurha. Sydänsairauksiin kuollaan ennenaikaisesti eniten Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Lapissa.
A-Klinikkasäätiön somelääkäri Atte Virolainen kehottaa muistelemaan Pähkinäsaaren rauhan rajaa vuodelta 1323. Se jakaa Suomen länsirannikolta Pyhäjoelta hieman Savonlinnan eteläpuolelta kahtia. ”Rajan pohjois- ja itäpuolella sairastetaan ehdottomasti enemmän päihde- ja mielenterveyssairauksia”, Virolainen sanoo.
Hän katsoo, että 2020-luvulle asti ylettyy ylisukupolvinen pahoinvointi, jonka juuret juontavat sodassa olleiden miesten alkoholin käyttöön. Monet perheet joutuivat kärsimään alkoholin käytöstä ja myös väkivallasta.
”Suomessa on vieläkin puhumattomuuden kulttuuri. Ihmiset hoitavat mielenterveyden sairauksia alkoholilla. Kun siihen yhdistetään päihde- ja mielenterveyspalveluiden surkea saatavuus, soppa on valmis”, Virolainen sanoo.
Hän pitää tärkeänä sitä, että heitä autetaan, jotka apua tarvitsevat. Prosentuaalisesti pieni osa väestöstä aiheuttaa pääosan alkoholista johtuvista ongelmista ja kuluista. Suomessa on yli puoli miljoonaa alkoholin riskikäyttäjää. Kaikesta käytetystä alkoholista noin 80 prosenttia kuluu riskikäyttöön.
Emma Kajander huomauttaa, että alkoholin aiheuttamiin ennenaikaisiin kuolemiin ei ole laskettu mukaan niitä kuolinsyitä, joissa alkoholi vaikuttaa kuolinsyyhyn epäsuorasti. Sellaisia ovat itsemurhat, huumekuolemat ja liikenneonnettomuudet. Esimerkiksi paksusuolen syövissä runsas alkoholin käyttö on riskitekijä.
Hän itse kertoo yllättyneensä kuolinsyytilastoihin perehdyttyään muutamasta asiasta.
Ensinnäkin siitä, kuinka paljon useammin miehet kuolevat ennenaikaisesti kuin naiset. Miesten ennenaikaisia kuolemia kuvaava PYLL-indeksi on yli kaksi kertaa suurempi kuin naisten.
”Minua järkyttivät huumeet ja itsemurhat. Niihin kuolee juuri nuoria. Inhimillinen kärsimys on suuri. Nuorten kohdalla yhteiskunnan taloudelliset menetykset ovat myös todella isot. Menetettyjä vuosia on todella paljon”, Kajander sanoo.
Huumekuolemien osuus on selkeimmin kasvussa, kun verrataan muihin yleisimpiin vältettävissä olevien kuolemien aiheuttajiin. Mutta mihin poliitikkojen pitäisi tarttua, että ne saadaan laskuun?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Sanna Kailanto pystyy nopeasti nimeämään tehokkaan ja vaikuttavan keinon huumekuolemien estämiseksi.
”Kaiken perusta on hyvä ehkäisevä päihdetyö. Mitä harvempi ihminen alkaa käyttää päihteitä, sitä vähemmän kuolemia tulee”, Kailanto sanoo.
Kailannon mukaan ne huumeidenkäyttäjät, jotka ovat jo pudonneet yhteiskunnan verkon läpi, tarvitsevat suoria päihdepalveluja. Se tarkoittaa korvaushoitoa ja psykososiaalista tukea.
”Lisäksi huumeiden käyttöhuoneet ehkäisisivät huumeiden käytöstä johtuvia pitkäaikaiskuolemia, kun tulehdukset ja muut sairaudet saataisiin hoidettua”, Sanna Kailanto sanoo.
Hän huomauttaa, että Suomen huumekulttuuri eroaa monista muista maista, koska täällä käytetään pistettäviä huumeita sekaisin muiden aineiden kanssa. Sekakäytöstä aiheutuu myrkytyskuolemia.
HS:n vaalikoneessa kysymys huumeiden käyttöhuoneista jakoi puolueita. Pallot näyttävät, mitä mieltä eri puolueiden ehdokkaat ovat asiasta keskimäärin.
Kun vaalikoneessa ehdokkailta kysyttiin, pitääkö sosiaali- ja terveydenhoitoon antaa suunniteltua enemmän rahaa, suuri osa oli samaa mieltä. Ainoastaan kokoomuksen ehdokkaat epäröivät lisärahan antamista.
Tilastoista nousee herättäviä huomioita eri alueilta. Pohjanmaalla elinvuosia on PYLL-indeksin mukaan menetetty muuta Suomea enemmän liikenneonnettomuuksiin. Länsi-Uudellamaalla naisten itsemurhien aiheuttamat elinvuosien menetykset ovat kasvaneet huolestuttavan paljon.
”Kuolemaa kukaan ei voi välttää. Pyritään siihen, että kukaan meistä ei kuolisi ennenaikaisesti”, FCG:n asiantuntijalääkäri Emma Kajander sanoo.
Hänestä on tärkeää, että tartutaan myös naisten terveysriskeihin.
Miesten riski kuolla ennenaikaisesti on paljon naisia suurempi, mutta miesten elinvuosien menetykset vähenevät voimakkaammin. Koko maassa naisten tilanne on parantunut vähän ja miesten voimakkaasti.
”On tiettyjä kuolinsyitä ja tiettyjä alueita, joissa naisten tilanne huononee. Ja siksi sukupuolten erot kapenevat. Se ei tietenkään ole hyvää kehitystä”, Emma Kajander sanoo.