Myös Puolustusvoimat on ollut kiinnostunut MQ-9 Reaper -lennokista, jollaisen Venäjän hävittäjät tiistai-iltana saivat putoamaan Mustaanmereen.
Puolustusvoimat kertoi jo ennen sotaa, heinäkuussa 2021, aloittavansa miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien testaus- ja kokeilutoiminnan saman vuoden syksyllä. Aloitus kuitenkin siirtyi.
MQ-9 Reaper oli ainoa malli, joka nimenomaisesti tiedotteessa mainittiin, muita malleja ei nimetty. Samoin siinä kerrottiin, että testeihin osallistuvat ilma-alukset eivät laskeudu Suomeen.
Hankkeen tavoite on kehittää Puolustusvoimien suorituskykyjä, kansainvälistä yhteensopivuutta ja selvittää ilma-alusjärjestelmien käyttöä viranomaisyhteistyössä.
Paljon muuta hankkeesta ei sitten tiedetäkään. Pääesikunta kertoi keskiviikkona, ettei se kommentoi aihetta enempää, mitä se on aiheesta aiemmin lyhyesti tiedottanut.
Se tiedetään, että viime kesänä Puolustusvoimat kertoi jatkavansa hanketta viivästyksen jälkeen. Sen mukaan testaus- ja kokeilutoiminta jatkuu lähivuosina.
Se myös tarkensi, että kyse on eri hankkeesta kuin esimerkiksi Saksan kanssa yhteistyössä toteutettava Manned-Unmanned Teaming (MUM-T) -tutkimusprojekti.
Reaper on valtavankokoinen laite, joka voi pysyä ilmassa yhdellä lennolla pitkälti yli vuorokauden.
Pelkästään sen siipien kärkiväli on kaksikymmentä metriä. Siten se on myös hidas lentämään ja samalla helppo häirintäkohde nopeammille ja ketterämmille hävittäjille, kuten nyt kävi.
Lue lisää: Yhdysvallat ei ole löytänyt vielä lennokkia – Tämä tapauksesta tiedetään
Sitä ohjataan maasta kahden hengen miehistöllä. Tiistaina pudotettua Reaperia ohjattiin Saksasta.
Se oli Yhdysvaltain mukaan aseistamaton, mutta voi aavistella, että se oli täynnä kehittynyttä elektronista valvontalaitteistoa eli erilaisia sensoreita ja kameroita, joilla tarkkailtiin Krimiä ja siellä olevia venäläisiä joukkoja.
Lennokin toinen käyttötarkoitus on vihollisen tuhoaminen.
Se voidaan varustaa erilaisilla ohjuksilla ja pommeilla, ja se tulikin tunnetuksi länsiliittoutuman Isisin vastaisesta taistelusta Irakissa ja Syyriassa. Niitä käytettiin toistuvasti tuhoamistehtäviin myös Afganistanissa.
Tällainen käyttö toi keskusteluun myös modernin sodankäynnin eettiset pelisäännöt, kun äänettömiä tappajalennokkeja ohjattiin ilmastoiduista konteista toiselta puolen maailmaa ja niiden kohteiksi joutui siviilejäkin.
Reaperiin voi kiinnittää muun muassa Hellfire-ohjuksia ja laser-ohjattuja pommeja. Se voi kantaa eri kiinnikkeissään useiden satojen kilojen kuorman, joten se on pitkän lentoaikansa vuoksi sopiva laite pitkän seurannan ja väijymisen jälkeen tehtäviin iskuihin.
Yhdysvalloilla on ollut satoja eri kehitysversioiden Reapereitä käytössään ja se on myös menettänyt niitä kymmenittäin teknisten häiriöiden vuoksi tai siksi, että niitä on vastapuoli onnistunut niitä ampumaan alas.
Lue lisää: Yhdysvallat ei ole löytänyt vielä lennokkia – Tämä tapauksesta tiedetään
Lue lisää: Reaperin joutuminen venäläisten käsiin ei olisi Yhdysvalloille kovin suuri menetys