Muistisairaalle äidin hyväksi lähestymiskieltoa hakeva tytär sai torstaina erävoiton korkeimmassa oikeudessa.
Alemmat oikeusasteet olivat katsoneet, että tyttärellä ei ollut äitinsä edunvalvontavaltuutettuna oikeutta hakea lähestymiskieltoa tämän hyväksi. Kieltoa voi hakea vain henkilö itse tai viranomainen.
Korkeimman oikeuden mukaan käräjä- ja hovioikeus tulkitsivat asiaa väärin.
Tapahtumasarja sai alkunsa syksyllä 2021.
Tyttären äiti sairastaa Parkinsonin tautia. Siihen liittyy usein muistioireita.
Tyttären mielestä eräs seitsemänkymppinen mies oli käyttänyt taloudellisesti törkeästi hyväksi hänen äitiään. Mies oli anastanut äidin omaisuutta, ja toiminta jatkui edelleen, hän perusteli.
Lisäksi mies oli vaarantanut äidin turvallisuuden.
Myös poliisi oli tutkinut asiaa, ja esitutkinta oli valmistumassa.
Tytär toimi äitinsä edunvalvontavaltuutettuna ja haki tässä roolissa lähestymiskieltoa äitinsä puolesta.
Mies vastusti lähestymiskiellon määräämistä ja esitti, että koko hakemusta ei tulisi tutkia. Hänen mielestään edunvalvontavaltuutetulla ei ole oikeutta hakea lähestymiskieltoa suojattinsa puolesta.
Edunvalvontavaltuutettu hoitaa henkilön asioita silloin, kun tämä ei itse ole toimintakykyinen esimerkiksi sairauden tai heikentyneen terveydentilan vuoksi. Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti tulevaisuuden varalle.
Tässä tapauksessa Digi- ja väestötietovirasto oli vahvistanut tyttären valtuutuksen tammikuussa 2021. Siinä äiti oikeutti tyttärensä edustamaan itseään paitsi taloudellisissa asioissa myös sellaisissa asioissa, joiden merkitystä hän itse ei enää kykenisi ymmärtämään.
Helsingin käräjäoikeus päätti, ettei se tutki lähestymiskieltohakemusta. Sen mukaan edunvalvontavaltuutetuksi nimetyllä tyttärellä ei ollut oikeutta hakea lähestymiskieltoa äitinsä puolesta.
Ratkaisua perusteltiin lähestymiskieltoa koskevalla lailla. Sen mukaan lähestymiskieltoa voi hakea uhatuksi tai häirityksi tunteva henkilö sekä syyttäjä, poliisi tai sosiaaliviranomainen.
Tytär valitti hovioikeuteen. Hänen mukaansa edunvalvontavaltuutus valtuutti hänet käyttämään puhevaltaa äitinsä puolesta. Muussa tapauksessa äiti ei enää voisi käyttää hänelle perustuslaissa turvattua oikeutta saada asiansa käsiteltyä eikä myöskään oikeutta saada lähestymiskieltolain tuomaa suojaa.
Äidin terveys, kotirauha ja henkilökohtainen vapaus olivat uhattuina, tytär jatkoi. Hänen mielestään asiassa piti ottaa huomioon se, että äiti ei kyennyt tekemään itsenäisiä päätöksiä.
Hovioikeus ei kuitenkaan muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua.
Korkein oikeus myönsi tyttärelle valitusluvan ja asettui asiassa hänen kannalleen.
KKO:n mukaan on totta, että kukaan ei voi omissa nimissään hakea lähestymiskieltoa toisen puolesta.
Tässä tapauksessa tytär kuitenkin haki kieltoa edunvalvontavaltuutettuna äitinsä nimissä. Sen vuoksi asiaa ei olisi saanut jättää tutkimatta.
Käräjäoikeuden olisi tullut selvittää, oliko tyttärellä oikeus käyttää puhevaltaa äitinsä puolesta. Sen vuoksi käräjäoikeuden olisi tullut arvioida, kykenikö äiti itse ymmärtämään asian merkityksen.
Korkein oikeus kumosi aiemmat tuomiot asiassa ja palautti asian uudelleen käräjäoikeuden käsiteltäväksi.
