Tuhannet ihmiset vaihtoivat vanhan autonsa sähkö­pyörään menestys­kampanjassa – Uutta mahdollisuutta ei ole näköpiirissä

Alustavan selvityksen mukaan edellinen autojen romutus­palkkio­kampanja on täyttänyt tehtävänsä: sähköavusteisiin polkupyöriin palkkion käyttäneet suomalaiset ovat kyselyn perusteella korvanneet automatkoja pyöräilyllä.

Kampanjan tavoitteena oli päästöjen vähentäminen ja autokannan uudistaminen energiatehokkaammiksi.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom lähetti vuonna 2021 päättyneen romutuspalkkion vaikutuksia koskevan kyselyn noin 4 500 henkilölle, jotka osallistuivat kampanjaan. Vastausprosentti oli yli 30, jota johtava asiantuntija Outi Ampuja pitää erittäin hyvänä.

Ampujan mukaan kyselyn vastausten analysoiminen on vielä kesken. Lopulliset tulokset palkkiokampanjan vaikutuksista valmistuvat kesäkuun alussa.

”Alustavien tulosten perusteella näyttää, että autolla ajettujen kilometrien määrä on vähentynyt. Kun jätetään auto kotiin ja otetaan pyörä käyttöön, niin sillä on myös positiivisia terveysvaikutuksia.”

Romutuspalkkion saadakseen oli romutettava yli 10 vuotta vanha, käytössä ollut auto, ja hankittava uusi vähäpäästöinen auto, sähköavusteinen pyörä tai joukko­liikenne­lippu. Yli 70 prosenttia palkkion hyödyntäjistä romutti auton ja hankki pyörän.

Kyselyn perusteella tullaan selvittämään myös, millaisia autoja kampanjan aikana romutettiin ja tarkastelemaan tarkemmin, millaisia autoja ihmiset palkkiollaan ostivat. Samalla arvioidaan vaikutuksia auton käyttöön ja sitä kautta liikenteen päästöihin.

Jo nyt tiedetään, että täyssähköisen auton tai ladattavan hybridin hankki yhteensä 13 prosenttia romutuspalkkion hyödyntäjistä. Tämä on noin 60 prosenttia autoista, joiden hankkimiseksi palkkiota käytettiin.

Lukumääräisesti palkkiota hyödynnettiin eniten Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Väkilukuun suhteutettuna ykköseksi nousi Pohjois-Karjala ja toisena oli Kanta-Häme.

”Usein ajatellaan, että pyöräilylle on parhaat edellytykset suurissa kaupungeissa, mutta tämän selvityksen valossa näyttää siltä, että pienemmissäkin kaupungeissa ja taajamissa pyörä voi olla houkutteleva vaihtoehto autolle.”

Ampuja kertoo, että selvityksen perusteella sähköavusteisuuden ansiosta kynnys pyöräilyyn madaltuu muun muassa työmatkoilla, kun pidemmät ja mäkisetkin matkat sujuvat kevyemmin kuin tavallisella pyörällä.

Kampanjan romutuspalkkiota hyödynsi yli 4 600 sähköpyörän ostajaa. Kuva: Eriika Ahopelto / Aamulehti

Jos romutuskampanjan tulokset ovat positiivisia, missä uusi kampanja viipyy? Traficomin ylijohtaja Kati Heikkinen kertoo, että uutta kampanjaa varten on säädettävä laki, joka valmistellaan ministeriössä ja jonka eduskunta hyväksyy.

Liikenne- ja viestintäministeriöstä kerrotaan HS:lle, että uutta kampanjaa ei ole ministeriössä valmisteilla eikä mahdollisista tulevista kampanjoista ole päätöksiä.

Viimeisimmässä romutuskampanjassa nykytekniikka loisti poissaolollaan. Hakemukset toimitettiin Liikenne- ja viestintävirastoon, jossa hakemukset kirjattiin ja tiedot tallennettiin järjestelmään manuaalisesti.

”Otimme ne käsitöinä käsittelyyn jokainen hakemus yksitellen. Modernit työkalut puuttuivat, ja se oli sen takia tuskallinen kampanja, kun ihmiset joutuivat odottamaan niin kauan palkkiopäätöstä”, Heikkinen kertoo.

Hakemustulva oli melkoinen. Reilun vuoden mittaiseksi suunnitellun kampanjan määrärahat loppuivat viidessä kuukaudessa. Hakemuksia hyväksyttiin yli 6 500.

”Polkupyörävaihtoehtoa ei ole ollut aiemmissa romutuspalkkio­kampanjoissa ollenkaan, ja nyt kun se oli, niin se räjäytti pankin.”

Viimeiset hakemukset käsiteltiin vasta kuukausien jälkeen syksyllä. Palkkiota saattoi joutua odottamaan jopa seitsemän kuukautta.

Heikkinen kertoo, että jos seuraavat romutuspalkkiorahat tulevat joskus haettaviksi, käytössä ovat nykyaikaiset työkalut.

”Se laitetaan vähän tyylikkäämmin toimeksi kuin edellinen. Jos se tulee, niin olemme paremmin valmistautuneet ja pystymme hoitamaan sen.”