Mikä on Suomen puolustus- ja turvallisuuspoliittinen asema, jos Suomi liittyy Natoon mutta Ruotsi ei?
Tätä voidaan joutua miettimään Suomessa ja Natossa piankin, jos Turkki ilmoittaa tällä viikolla hyväksyvänsä Natoon Suomen mutta ei Ruotsia. Maiden Nato-jäsenyys vaatii Turkin lisäksi vielä myös Unkarin hyväksynnän.
Kysymys ei ole kuitenkaan uusi, vaikka aikaisemmin lieneekin pohdittu enemmän sitä, mitä tapahtuu Suomelle jos Ruotsi päättää liittyä yllättäen Natoon. Viime vuoden tapahtumat ovat kääntäneet tilanteen päälaelleen.
Suomen ulkoministeriö tilasi viime vuosikymmenellä arvioraportin Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista. Vuonna 2016 julkaistua raporttia hyödynnettiin tuolloin valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelussa.
Runsaasti julkisuutta saaneessa raportissa pohdittiin jo tuolloin sitä mahdollisuutta, että Suomi liittyisi Natoon mutta Ruotsi ei.
Seitsemän vuotta sitten julkaistussa raportissa on yhä hyviä huomioita, vaikka Naton toiminnassa on tapahtunut tänä aikana muutoksia, joilla on vaikutusta Suomeen.
Venäjän aggressiivisen toiminnan takia Nato on viime vuosina panostanut erityisesti entistä enemmän korkean valmiuden ja nopean toiminnan joukkoonsa (Nato Response Force) ja siihen kuuluvaan keihäänkärkijoukkoon (Very High Readiness Joint Task Force).
Nato-raportin laatijat Mats Bergquist, François Heisbourg, René Nyberg ja Teija Tiilikainen totesivat, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon yhdessä tai erikseen saattaisi vaikuttaa Suomen turvallisuuteen hyvin eri tavoin.
Baltian maiden näkökulmasta Suomen liittyminen Natoon tarkoittaisi Naton ja Venäjän välisen jännitteen siirtymistä pohjoisemmaksi:
”Suomen liittyminen tarkoittaisi osaltaan kireiden suhteiden aiheuttaman taakan tasaisempaa jakautumista entistä huomattavasti pidemmän Naton ja Venäjän väliselle rajalle. Baltian maat eivät enää olisi Norjan ja Puolan kanssa ainoat etulinjan valtiot.”
Raportissa todetaan, että Nato-Suomea vastaan kohdistetun uhan käsitteleminen olisi Natolle huomattavasti helpompaa, jos myös Ruotsi olisi Naton jäsen.
Suomen asevoimien pelotekyky olisi suurempi, jos Naton tukea ja apua kyettäisiin toimittamaan Suomeen nopeasti Ruotsin kautta. Suomen strategista asemaa he pitivät suojattomana, jos Suomi liittyisi Natoon ilman Ruotsia.
Suomi olisi tällöin Naton yksinäinen strateginen etuvartioasema, jonka ainoa maayhteys muuhun liittokuntaan ”kulkisi kaukana pohjoisessa sijaitsevan laajalti asumattoman, vuoristoisen ja vaikeakulkuisen Norjan raja-alueen kautta”.
”On vaikea kuvitella mahdollisuutta, että liittokunta avustaisi Suomea jollain muulla tavoin kuin käyttämällä Ruotsin aluetta hyväkseen. Lisäksi Venäjän merivoimien läsnäolo Suomenlahdella voisi vaarantaa yhteydet lähimpään Naton maa-alueeseen Virossa.”
Nato-raportissa arvioitiin, että jos Suomi liittyisi Natoon ilman Ruotsia, Nato saattaisi ehdottaa esimerkiksi sotavarusteiden ennakkovarastointia Suomeen sekä merkittävää Nato-joukkojen läsnäoloa Suomessa.
Ulkoasiainministeriön tilaama raportti julkistettiin hiukan ennen kuin Nato päätti myöhemmin samana vuonna Varsovan huippukokouksessa sijoittaa eteen työnnettyjä pataljoonia Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Puolaan.
Tällaisia niin sanottuja ansalankajoukkoja saattaisi olla tarjolla myös Suomelle, jos Ruotsi ei pääse vielä Natoon. Tosin Suomen asevoimien ja erityisesti Maavoimien vahvuus on niin suuri, että niitä tuskin katsotaan tarpeellisiksi.
Raportin mukaan Natolla ei olisi merkittäviä vaikeuksia liittää Suomea Naton komentorakenteeseen vaikka Ruotsi ei sotilasliittoon kuuluisikaan.
Nato-raportissa ennakoitiin myös, että jos Ruotsi pysyy Naton ulkopuolella, Nato pyytäisi Suomea luultavasti muuttamaan logistista infrastruktuuriaan sopivaksi Naton Baltian maihin suunnattuja vahvistuksia varten.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on korostanut tähän mennessä Suomen ja Ruotsin samanaikaisen liittymisen tärkeyttä.
Samanaikaisuuden tärkeydestä voi olla perustellusti eri mieltä. Suomi ei tarvinnut Ruotsin lupaa hakea Naton jäsenyyttä.
Lue lisää: Suomen Nato-hakemuksessa tehtiin yksi virhe
Niinistön mukaan Suomen puolustus saa Ruotsista strategista syvyyttä ja Naton puolustussuunnittelu helpottuu kun molemmat maat ovat Natossa.
Siitä ei voi olla eri mieltä.
Ruotsin sijainti Pohjolassa on aivan keskeinen alueen puolustamisen kannalta. Suomen kannalta Ruotsi voi olla joko Suomea Nato-liittolaisiin yhdistävä tai Suomea Nato-liittolaisista erottava tekijä.
Onko sitten vaarana, että Suomesta tulee Naton yksinäinen pohjoinen etuvartio, jos Ruotsi ei pääse liittymään Natoon?
Ei ole.
Puolueettomana esiintynyt Ruotsi oli hankkinut jo kylmän sodan aikana Yhdysvaltojen salaiset turvatakuut itselleen. Suomen ja Ruotsin läheinen sotilasyhteistyö ei myöskään katoa mihinkään, vaikka Suomi liittyisi Natoon ilman Ruotsia.
Sitä paitsi Ruotsin liittyminen Natoon on vain ajan kysymys – todennäköisesti hyvin lyhyen ajan.
Presidentti Niinistö tapasi viime kuussa Ruotsin Harpsundissa Ruotsin ja Norjan pääministerit. Kaikki kolme uskoivat, että Ruotsista ja Suomesta tulee sotilasliiton jäseniä Naton Vilnassa heinäkuussa pidettävään huippukokoukseen mennessä.
Miesten viesti oli, että Suomi ja Ruotsi menevät joka tapauksessa Natoon, joko yhtä aikaa tai peräkanaa.
