Kela: Uni­häiriöiden aiheuttamat pitkät sairaus­poissaolot ovat nelin­kertaistuneet

Uniongelmat ovat kansanterveydellinen sekä -taloudellinen ongelma, sanoo tutkija.

Kela maksoi sairauspäivärahaa psykiatristen unihäiriöiden vuoksi yli 9 000 suomalaiselle vuonna 2022.

Pitkät sairauspoissaolot unihäiriöiden vuoksi ovat yleistyneet roimasti viime vuosi­kymmenen aikana, tiedottaa Kela.

Sairaus­päivärahan saaminen psykiatrisen unihäiriön perusteella nelinkertaistui vuodesta 2010 vuoteen 2022.

Viime vuonna yli 9 000 suomalaista sai sairaus­päivärahaa psykiatristen unihäiriöiden vuoksi. Psykiatristen unihäiriöiden aiheuttamien pitkien sairaus­poissaolojen yleisyys on nelinkertaistunut vuodesta 2010.

Tutkijoiden mukaan unihäiriöiden yleistymiseen kannattaa suhtautua vakavasti.

”Uniongelmien yleistyminen on tietysti ennen kaikkea kansanterveydellinen ongelma, koska univaje on selkeä terveysriski, mutta samalla myös kansantaloudellinen, koska unen puute heikentää ihmisen kognitiivista suorituskykyä”, sanoo Kelan tutkija Riku Perhoniemi tiedotteessa.

Tilapäisiä uniongelmia ei katsota sairaudeksi, mutta pitkäkestoiset ongelmat voidaan diagnosoida unihäiriöiksi. Tautiluokituksessa on kahdenlaisia unihäiriöitä: Kyseisessä tutkimuksessa tarkasteltiin psykiatrisia unihäiriöitä, joista tavallisin on ei-elimellinen unettomuus. Sen sijaan elimellisiä unihäiriöitä, kuten uniapneaa, ei tarkasteltu.

Psykiatristen unihäiriöiden aiheuttaman pitkien sairauspoissaolojen kasvu tyrehtyi toistaiseksi vuonna 2022.

”Yhden vuoden perusteella ei kuitenkaan voida vielä vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä”, huomauttaa Perhoniemi.

Pitkät sairauspoissaolot psykiatristen unihäiriöiden vuoksi ovat yleistyneet sekä naisilla että miehillä. Naisilla yleistyminen on kuitenkin ollut voimakkaampaa.

Eri ikäryhmät eroavat toisistaan naisilla ja miehillä pitkälti samalla tavalla: sairaus­päivärahan saaminen psykiatristen unihäiriöiden vuoksi on yleisintä 35–54-vuotiailla ja harvinaisinta 16–24-vuotiailla. Erityisen yleistä se on 35–54-vuotiailla naisilla.

Psykiatrisia unihäiriöitä voivat lisätä esimerkiksi masennus tai ahdistuneisuus, jotka ovat Kelan mukaan myös yleistyneet merkittävästi 2010-luvun puolivälistä lähtien. Myös työelämän ja elintapojen muutoksilla voi olla merkittävää vaikutusta unihäiriöiden yleistymiseen. Esimerkiksi henkisesti kuormittava työ voi haitata unta.

Kela muistuttaa, että rekisteritiedossa on joitain puutteita – esimerkiksi se, että sairaus­päiväraha­ratkaisuihin merkitään vain pääasiallinen työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus.

Lääkärinlausuntoon on saatettu kirjata sekä unihäiriö että jokin muu mielenterveyden häiriö. Esimerkiksi ahdistuneisuushäiriö saatetaan kirjata päädiagnoosiksi, ja silloin rekisteritiedoista ei selviä, onko sairauspoissaolon taustalla myös uniongelmia.

Lisäksi uniongelmista voi aiheutua lyhyitä sairauspoissaoloja, joista ei makseta sairauspäivärahaa ja jotka jäävät kansallisten tilastojen katveeseen.

”Samalla, kun seuraamme unihäiriöiden kehittymistä, yhteiskunnassa kannattaisi myös etsiä uusia keinoja uniongelmien vähentämiseen”, sanoo Perhoniemi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat