On harvinaista, että Suomessa tutkitaan epäiltyä kouluttautumista terrorismirikoksen tekemiseen ja terroristisessa tarkoituksessa tehtyä törkeää ampuma-aserikosta.
”Suomessa on ollut esimerkiksi Kankaanpään tapaus vuonna 2021 ja Pohjoismainen vastarintaliike”, sanoo yliopistonlehtori Salli Hakala Helsingin yliopistosta.
Kankaanpään tapauksella Hakala viittaa Suomen ensimmäiseen äärioikeistoon liittyvään terrorismiepäilyyn. Poliisin mukaan kyse oli äärioikeistolaisesta ryhmästä. Satakunnan kansa kertoi joulukuussa, että tapauksen esitutkinta on vielä kesken.
Pohjoismainen vastarintaliike määrättiin lakkautettavaksi vuonna 2020, mutta sen pohjalta poiki uusia ryhmittymiä ja järjestöjä.
Salli Hakala
”Eivät ihmiset ole kadonneet yhteiskunnasta mihinkään sillä, että järjestö kielletään.”
Keskusrikospoliisi (krp) tiedotti uudesta tutkinnasta keskiviikkona. Päijät-Hämeen käräjäoikeus vangitsi 28-vuotiaan miehen keskiviikkona todennäköisin syin epäiltynä mainituista rikoksista.
Hakala on tutkinut erityisesti kriisiviestintää sekä median ja viranomaisten toimintaa terrorismi-iskujen kuten Turun puukotuksen hetkellä. Hän myös opettaa radikaaleista ääri-ilmiöistä mediayhteiskunnassa.
Hän ei ole perehtynyt 28-vuotiaan epäillyn tapaukseen mediatietoja tarkemmin.
HS:n tietojen mukaan mies kertonut esimerkiksi olleensa järjestämässä mielenilmausta Helsingin keskustakirjasto Oodilla, kun paikalla järjestettiin monimuotoisuusteemainen satutuokio. Satujen kertojana toimi drag artisti Gaylien 2000.
Lue lisää: Tällainen on terrorismirikoksista epäilty kolmikymppinen – Johtaa ”kansallismielistä” yhdistystä
Hakalan mielestä tapaus kuulostaa tyypilliseltä ääri-ilmiöliikehdinnältä.
”Terrorismissa päätavoite on ennen kaikkea pelon ja kauhun aikaansaaminen. Yhdellä iskulla ei järjestäytynyttä yhteiskuntaa voi murtaa, mutta toivottu psykologinen vaikutus voidaan saavuttaa, kun tieto iskusta lähtee kiertämään mediassa ja sosiaalisessa mediassa.”
Terrorismi ei ole uusi ilmiö. 2000-luvun alussa terrorismi oli etenkin uskonnollisesti motivoitunutta. 2010–20-luvulle puolestaan leimallista oli äärioikeiston nousu sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa.
”Se, mitä tapahtui loppiaisena vuonna 2021, kun entinen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump hävisi vaalit, on demokraattisessa yhteiskunnassa ääriesimerkki siitä, mitä masinoitu vihapuhe voi tuottaa.”
HS:n tietojen mukaan 28-vuotias epäilty johtaa kansallismieliseksi itsensä luokittelevaa opiskelijayhdistystä ja on ollut näkyvä toimija perussuomalaisten nuorisojärjestössä Lapissa ennen kuin puolueen nuorisojärjestö lakkautettiin vuonna 2020.
Hakala ei ole yllättynyt siitä, että opiskelijoissa on myös kansallismielisiä.
”Politiikan ja viestinnän opiskelijoissa on monenlaisista aatteista kiinnostuneita ja välillä saleissa käydään kiivasta keskustelua”, hän sanoo viitaten omaan oppialaansa.
Perussuomalaisista hän toteaa, että puolue on siivonnut rivejään. Tämä on luonut kasvualustaa muille liepeillä oleville toimijoille.
”Rikoslain tiukennukset mahdollistavat nykyiset epäilyt.
Terrorismia koskevia rikosnimikkeitä on täsmennetty Suomessa etenkin 2010-luvulla. Muutostarpeeseen havahduttiin Norjan vuoden 2011 iskujen jälkeen.
Hakalan mukaan lain tiukennukset mahdollistavat nykyiset epäilyt. Esimerkiksi vuonna 2018 lakiin lisättiin maininta kouluttautumisesta ja koulutuksen antamisesta.
Maaliskuussa apulaisvaltakunnansyyttäjä nostikin 20-vuotiasta Espanjan kansalaista vastaan syytteen kouluttautumisesta terrorismirikoksen tekemistä varten.
”Oleellinen lisäys lakiin on terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelu. Ennen poliisilla ei ollut välineitä puuttua sellaiseen. Nykyään vaikka rikosta ei ole vielä tehty, voidaan kysyä onko sitä suunniteltu terroristisessa tarkoituksessa.”
