Ylitöiden teettäminen toisen yrityksen kautta voidaan katsoa lainkiertotarkoituksessa tehdyksi järjestelyksi. Ammattiliiton on kuitenkin vaikea puuttua asiaan.
HS kertoi äskettäin siivousalalla olevasta yrityksestä, jonka työntekijät tekevät säännöllisen työajan yli menevät tunnit samojen yrittäjien toisessa yhtiössä. Ylityökorvauksia ei maksettu.
Lue lisää: Suomalaisfirma tuo siivoojia ulkomailta ja kiertää ylityökorvaukset yritysjärjestelyllä
”Jos sama yrittäjä teettää työtä kahden yrityksen kautta pyrkiäkseen kiertämään ylityökorvauksia, niin perinteisesti on työoikeuden saralla ajateltu, että lainkiertotarkoituksessa tehdyt järjestelyt eivät saa oikeussuojaa”, sanoo hallitusneuvos Nico Steiner työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM).
Steiner on asiantuntija työlainsäädännössä ja työelämän sääntelyssä. Hän kommentoi asiaa yleisellä tasolla eikä ota kantaa HS:n juttuun.
Tästä on kyse
Pitkiä päiviä ilman ylityökorvauksia
HS kertoi äskettäin filippiiniläisistä siivoojista, jotka tekevät pitkää päivää samojen suomalaisyrittäjien kahdessa siivousyhtiössä ilman ylityökorvausta.
Eräs siivooja kertoi tehneensä töitä enimmillään lähes 300 tuntia kuussa. Yksikään tunti ei ollut ylityötä.
Toisen yrityksen liikevaihto on kasvanut noin miljoonan euron vuosivauhtia ja oli 8,6 miljoonaa euroa vuonna 2021. Samojen omistajien toisen yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 3,2 miljoonaa euroa.
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen kommentoi HS:n jutussa ylityöjärjestelyä. Hänen mukaansa ei ole työoikeudellisesti merkitystä, että toiminta on jaettu saman omistajan kahteen yritykseen.
”Saman omistajan määräysvallassa olevat yritykset eivät voi toimia noin”, Koskinen totesi HS:lle.
Steiner on yleisesti samoilla linjoilla Koskisen kanssa.
”Jos kysymyksessä on lainkiertotarkoituksessa tehty keinotekoinen järjestely, olisin taipuvainen ajattelemaan samalla tavalla kuin Koskinen.”
Steinerin mukaan on olemassa jonkin verran oikeuskäytäntöä tilanteista, joissa tuomioistuin on sivuuttanut lainkiertotarkoituksessa tehdyt järjestelyt. Tosin tapaukset ovat yleensä koskeneet muuta kuin ylityökorvauksia. Näistä tapauksista ilmenevä perusperiaate voi kuitenkin Steinerin mukaan päteä myös laajemmin työoikeudessa.
Työsuhderiitoja ratkaistaan viime kädessä oikeudessa, mutta työntekijä voi hakea apua lievemmilläkin keinoilla.
”Työsuojeluviranomainen valvoo työaikalain soveltamista. Ja jos on liiton jäsen, voi ottaa yhtyettä liittoon ja pyytää sieltä apua. Varsin usein liitot ovat toimijoina työsuhderiidoissa”, Steiner sanoo.
Neuvontapäällikkö Marja Salmivuori Palvelualojen ammattiliitosta (Pam) kertoo, että ylityökorvausten kiertämisestä kahdella työsopimuksella tulee yhteydenottoja liittoon erityisesti siivous- ja vartiointialoilta sekä jonkin verran majoitus- ja ravitsemisalalta.
Haastattelupäivänä on juuri tullut yhteydenotto vartiointialalla työskentelevältä jäseneltä.
Liiton on hankala puuttua asiaan, elleivät kahden työtä teettävän yrityksen omistajat ole täysin samat.
”Jos on nähtävissä, että kyseessä on sama yritys, kyllä silloin lähdetään palkkasaatavia hakemaan. Jopa rajat, paljonko työtä saa teettää, saattavat silloin ylittyä”, Salmivuori kertoo.
”Jos työtä tehdään yrittäjänä, työlainsäädäntö ei koske työtä tekevää.
Vaikka yhteyttä ottaneen jäsenen ylityökorvauksista saataisiin sovittua yrityksen kanssa, liitto ei voi velvoittaa työnantajaa noudattamaan samoja ehtoja muiden vastaavassa asemassa olevien kanssa.
”Se on yhden henkilön riita. Tilanne ei välttämättä korjaannu yhden henkilön kautta. Vaatisi jonkinlaista lakimuutosta, jos näyttää, että se on lisääntyvä ilmiö.”
Kahden työsopimuksen keinoa käytetään Salmivuoren mukaan jonkin verran myös kaupan työntekijöillä. Sama henkilö voi olla kaupan myyjänä ja tehdä lisäksi vuokrayrityksen kautta töitä samassa kaupassa.
”Siinä on kaksi eri työsopimusta, kaksi eri työnantajaa. Siihen ei pysty puuttumaan.”
Etenkin aloilla, joilla työskentelee paljon ulkomaalaisia työntekijöitä, törmätään aiempaa useammin kysymykseen, onko työtä tekevä yrittäjä vai työntekijä.
Esimerkiksi siivous- ja rakennusaloilla tehdään töitä yrittäjästatuksella, vaikka työsuhteen tunnusmerkit täyttyvätkin.
Jos työtä tehdään yrittäjänä, työlainsäädäntö ei koske työtä tekevää. Työsuhteista työntekijää koskevat muun muassa työehtosopimusten mukaiset työaikamääräykset, lomat ja palkka-asiat.
Työntekijälle kuuluu myös työterveyshuolto.
””Vaikka osapuolet olisivat otsikoineet sopimusasiakirjan miksi tahansa, se saatetaan oikeudessa katsoa työsuhteeksi.”
Yrittäjänä työsuhteen kaltaista työtä tekevä henkilö luopuu siis monista oikeuksistaan.
”Siihen ei liity valinnanvapautta, tehdäänkö työtä työsuhteisena vai yrittäjätyönä. Jos työtä tehdään työsuhteen tunnusmerkit täyttävällä tavalla, se on automaattisesti työsuhteista työtä eikä siitä voi toisin sopia”, TEM:n Nico Steiner kertoo.
Tunnusmerkkien täyttymisen arvioinnissa kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, määritteleekö työn teettäjä tarkasti tehtävän työn, sen ajankohdan ja tekotavan.
”Vaikka osapuolet olisivat otsikoineet sopimusasiakirjan miksi tahansa, se saatetaan oikeudessa katsoa työsuhteeksi.”
Wolt-lähetit osoittivat syyskuussa 2022 mieltään Tampereen keskustassa palkkojen alentamisen vuoksi.
Pam saa työn teettämisestä yrittäjästatuksella enemmän yhteydenottoja kuin kahdella yrityksellä teetetystä työstä.
”Viimeisin yhteydenotto tuli varastotyöntekijältä, jolle tarjottiin yrittäjäsopimusta”, Marja Salmivuori kertoo.
Hänen mukaansa käräjäoikeudessa on parhaillaankin vireillä kanne yrittäjyysasiasta.
”Näitä tilanteita pitäisi minun mielestäni viedä enemmän oikeuteen. Kaikki yrittäjälle kuuluvat asiat altistetaan heidän hoidettavakseen, vaikka he eivät välttämättä yrittäjiä olisikaan.”
Salmivuoren mukaan nyt puhuttaa etenkin alustatalous, jota hyödyntävät muun muassa Wolt ja Foodora.
”EU-tuomioistuimesta pitäisi tulla kevään aikana jonkinlaista tietoa alustatalouteen: muutetaanko sitä kautta lakia, ja mitä se tarkoittaa työntekijöille tai yrittäjille.”
Lue lisää: Wolt-kuskit protestoivat huonontuneita sopimusehtoja vastaan Helsingissä
Rajanvedon määrittelyä koskeva työsopimuslain muutos tulee voimaan heinäkuun alussa. Sen jälkeen tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla.
”Nyt kirjataan lain tasolle näkyviin myös se, millaisia elementtejä siinä arvioidaan”, TEM:n Steiner kertoo.
Hän on ollut mukana työministeri Tuula Haataisen (sd) vireille panemassa selvitystyössä, jossa on haettu matalan kynnyksen keinoja rajanvedon ratkaisemiseksi. Selvitys, jossa on kuultu myös työmarkkinajärjestöjä, valmistuu maaliskuun lopussa. Steiner ei voi vielä kertoa selvityksen tuloksista.
”Toivomme, että olemme kyenneet tunnistamaan ja kehittämään sellaisia malleja, joilla voisi vastata rajanvetoproblematiikkaan.”
