Tämän kevään ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan koe on herättänyt keskustelua opiskelijoiden keskuudessa. Koe pidettiin keskiviikkona, siinä oli kolme osaa ja 13 tehtävää.
Keskusteluita kokeesta on käyty sosiaalisen että perinteisen median keskustelupalstoilla. Esimerkiksi Ylen Abitreenit-sivustolla kokelaat ovat voineet kuvailla fiiliksiään ja kertoa, millainen keskiviikon koe heidän mielestään oli. Suurin osa vastanneista arvioi, että koe oli melko vaativa tai ihan liian vaikea.
Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) pääsihteeri Tiina Tähkän mukaan opiskelijoiden palaute on ollut, että koe oli melko vaikea. Kevään koetta on pidetty vähän vähemmän vaikeana kuin muutamia muita viime vuoden pitkän matematiikan kokeita.
Pitkän matematiikan koe oli kolmiosainen ja sisälsi 13 kysymystä.
Kokeessa oli vaikeiden kysymysten lisäksi myös ”poikkeuksellisen helppoja kysymyksiä”, kuvailee Helsingin Sanomia lähestynyt opiskelija.
Poikkeuksellisen helpoksi hän luonnehtii erityisesti tehtävää viisi, joka oli opiskelijan mukaan yksinkertaisuutensa takia hämmentävä. Hän kertoo, että tehtävä ei vastannut sitä tasoa, jota esimerkiksi kolme vuotta lukion pitkän matematiikan opiskelleilta voidaan odottaa.
Hämmennystä samasta tehtävästä on nähtävissä myös Abitreenit-sivustolla ja sosiaalisessa mediassa, joissa on käyty keskusteluita niin kutsutusta taikaneliöstä, jolla viitataan kokeen viidenteen tehtävään.
Tehtävässä kokelaan tulee ratkaista luvut x ja y ja kirjoittaa vuosiluku, joka saadaan, kun ratkotut luvut asetetaan peräkkäin. Ratkottavat luvut ovat taikaneliössä. Löydät tehtävän hyvän vastauksen piirteet tämän jutun lopusta.
Kuvakaappaus YTL:n sivustolta. Taikaneliö-tehtävä on kevään 2023 pitkän matematiikan kokeen B1-osassa, jossa kokelas voi itse valita viidestä kysymyksestä kolme.
Sosiaalisen median kommenteissa puhutaan taikaneliön puolesta ja sitä vastaan. Esimerkiksi nuorten suosimassa Jodel-sovelluksessa tehtävää kuvaillaan ”naurettavan helpoksi”.
Toisaalta useampi opiskelija kertoo pitäneensä taikaneliötä suosikkitehtävänään kaikista kokeen tehtävistä. Useampi on kertonut pitävänsä tehtävästä, koska muutoin koe oli koettu vaikeaksi.
Abitreenit-sivustolla on ihmetelty tehtävän helppoutta. Opiskelijat ovat kertoneet, että heillä on kulunut tehtävän ratkaisemiseen aikaa noin viitisen minuuttia, mikä on ylioppilaskirjoitustehtävässä yllättävän vähän. Myös Helsingin Sanomia lähestynyt opiskelija kertoi käyttäneensä tehtävään aikaa noin viisi minuuttia. Hän kuvasi tehtävää epäilyttävän yksinkertaiseksi.
Erityisesti opiskelijat ovat nostaneet esille tehtävässä ratkottavan vuosiluvun, joka selviää, kun ratkaisee taikaneliön luvut x ja y ja laittaa peräkkäin. Ratkaistavien lukujen on määrä paljastaa tehtävässä olevan teoksen valmistumisvuosi.
Tehtävän taikaneliö on peräisin saksalaisen Albrecht Dürerin (1471–1528) taideteoksesta. Kyse on kuparikaiverruksesta nimeltä Melankolia I, joka on yksi taiteilijan tunnetuimmista teoksista. Teoksesta on kuva tehtävän aineistossa.
Tarkkasilmäiset kokelaat ovatkin ylioppilaskirjoituksissa voineet huomata, että vuosiluvun voi paitsi ratkaista laskemalla mutta myös nähdä aineistossa olevan kuvan oikeasta reunasta. Teoksen valmistusvuosi on 1514.
Keskusteluissa on herännytkin kysymyksiä, ovatko kokeen tekijät huomanneet, että valmistumisvuoden voi nähdä aineistosta. Pelkästä oikeasta vuosiluvusta sai tehtävässä tosin vain yhden pisteen, kun tehtävän kokonaispistemäärä on 12.
””Näyttää siltä, että tehtävä on ollut kokelaiden ymmärtämä ja siihen on vastattu paljon.”
YTL:N Tähkän mukaan opiskelijat ovat pitäneet pitkän matematiikan kokeen viidettä kysymystä suoraviivaisena ja jopa helppona. Hän ei arvioi tässä vaiheessa, onko tehtävä ollut poikkeuksellisen helppo.
”Näyttää siltä, että tehtävä on ollut kokelaiden ymmärtämä ja siihen on vastattu paljon.”
Tähkä ei ota kantaa siihen, onko kyseessä vahinko, että tehtävästä on voinut nähdä teoksen valmistusvuoden. Hän korostaa, että kyse on lopulta matematiikan kokeesta, jossa pisteitä saa matemaattisista laskutoimituksista.
Tähkä kuvailee, miten kokeen alkuosassa eli A-osassa kokelaat ovat joutuneet näyttämään ”aika pitkälle menevää osaamista”. Sitä seuranneessa B1-osassa, jonka ensimmäinen tehtävä on taikaneliö, on tullut ”uusi, mukava ja kokelaalle vähän ymmärrettävämpi tehtävä”.
Tähkä kuvailee, että pitkän matematiikan kokeessa on aina joitain helppoja tehtäviä ja joitakin erittäin vaativia tehtäviä, joilla saadaan kokeissa erottelua. Hän muistuttaa, että myös opiskelijoiden tasot vaihtelevat.
”Kokelaat voivat iloita, jos on ollut heille helppoja tehtäviä”, hän summaa.
Oikaisu 23.3. kello 22.03: YTL on Ylioppilastutkintolautakunta, ei Ylioppilaslautakunta, kuten jutussa aiemmin virheellisesti luki.
Kuvakaappaus YTL:n sivuilta. Hyvän vastauksen piirteet tehtävään viisi.