Tilanne Oulun yliopistollisen sairaalan (Oys) nuorisopsykiatrian osastolla on ollut jo pitkään vaikea, mutta viime aikoina se on muuttunut entistä vaikeammaksi, kertoo nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Juha T. Karvonen.
Hän on toimii Oysin psykoosien ja nuorisopsykiatrian osaamiskeskusjohtajana.
”Sanotaanko, että osastomme on ollut viime aikoina hyvin suosittu. Tulijoita on ollut enemmän kuin heille olisi paikkoja. Osastolle tulevat nuoret ovat viime aikoina olleet myös entistä huonommassa kunnossa”, Karvonen kertoo.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto kertoi perjantaina tehneensä yllätyskäynnin Oulun yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian osastolle, koska potilasturvallisuuden epäillään vaarantuneen.
Tarkastuskäynnin taustalla olivat kantelut ja epäkohtailmoitukset, joita aluehallintovirasto oli saanut siitä, miten psykiatrisista häiriöistä kärsivien nuorten potilaiden hoito on järjestetty Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Virastolle tehdyn ilmoituksen mukaan potilaita on esimerkiksi ollut nuorisopsykiatrian osastolla niin paljon, että käytettävissä olevat vuoteet ja patjat ovat loppuneet, ja alaikäisiä potilaita on otettu aikuisten psykiatriselle osastolle.
Karvonen toteaa, että juuri näin on ollut.
Hänen mukaansa Oulussa nuorisopsykiatrian täyttöaste on ollut viimeiset puolitoista vuotta 130–200 prosenttia. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kun osastolla on 22 vuodepaikkaa, paikan tarvitsijoita on voinut olla pahimmillaan jopa tuplasti enemmän.
”Vuodepaikkojen lisäksi meillä on ollut patjoja, joilla on voinut nukkua lattialla. Kun sitten nekin ovat loppuneet, nuoria on ollut pakko sijoittaa aikuisten osastolle, etteivät he kuitenkaan jäisi heitteille. Kaikki loput, jotka eivät ole olleet juuri sillä hetkellä vaarassa tappaa itseään, on jouduttu panemaan kotilomalle”, Karvonen kertoo.
Vaikka avuntarvitsijoita on jo pitkään ollut enemmän kuin heille olisi paikkoja, ennen tilanne helpotti kesäisin, Karvonen sanoo.
”Nyt monet nuoret ovat niin huonossa kunnossa, ettei heitä voi kotiuttaa edes loma-aikoina.”
Karvonen ei osaa nimetä selkeää syytä siihen, miksi tilanne on juuri nyt äitynyt näin pahaksi.
”Sen kun tietäisin, niin viisas mies olisin.”
Karvonen kertoo, että nuorten henkinen oireilu lisääntyi maailmanlaajuisestikin pandemian aikana. Yksi selitys lisääntyneeseen pahoinvointiin voi löytyä sosiaalisen median luomista paineista. Oulussakin nuorisopsykiatrian osastolla puolet potilaista kärsii erilaisista syömiseen liittyvistä häiriöistä.
”Lopuilla on esimerkiksi ahdistusta, masennusta tai erilaisia neuropsykiatrisia ongelmia.”
Karvonen on tyytyväinen siitä, että aluehallintovirasto teki tarkastuskäynnin. Hänen tietojensa mukaan kanteluita ovat tehneet niin nuorten vanhemmat kuin osaston henkilökunta.
Hän ei kuitenkaan näe potilasturvallisuuden vaarantuneen.
”Vielä. Mutta ei se tietenkään kaukana enää ole ollut. Nuorisopsykiatrian henkilökunta on osaavaa, koulutettua ja motivoitunutta, mutta on selvää, että näillä potilasmäärillä heidänkin työnsä on ollut välillä tulipalojen sammuttelua.”
Aluehallintovirasto selvittää nyt asiaa ja tiedottaa siitä seuraavan kerran tehtyään päätöksen.
Karvonen toivoo, että olipa selvityksensä lopputulema mikä hyvänsä, jo tarkastus herättäisi päättäjät tilanteeseen: nuorisopsykiatrian tilanne on tällä hetkellä karmea.
”Oulu ei tietenkään ainoa paikka, vaan tilanne on ihan valtakunnallinen.”
Karvosen mukaan iso ongelma on tällä hetkellä se, että Suomesta puuttuvat lähes kokonaan lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut.
”Tilannetta kuvaa hyvin se, että meille tulee nykyään jatkuvasti potilaita, jotka ovat tosi huonossa kunnossa, mutta heidän ensimmäinen kontaktinsa psykiatrisiin palveluihin on sairaalan suljettu osasto”, Karvonen toteaa.
Lue lisää: Vuoteet loppuneet ja lapsia pakkohoidossa aikuisten osastolla Oulussa
Lue lisää: Helsinkiläisnuoria auttavalle Nuorisoasemalle pääsyä vaikeutettiin