Nastarenkaat aiheuttavat tieverkolle ja tiemerkinnöille 60–70 miljoonan euron suuruiset kulutustappiot joka vuosi. Mikäli mukaan lasketaan kaupunkien katujen urautuminen ja reikiintyminen, kokonaismenetykset ovat arviolta 90 miljoonan euron luokkaa. Hinnat on laskettu Väylävirastossa vuoden 2022 kustannustasolla.
”Valtion tieverkon osalta arvio perustuu teiden urautumisen seurantatutkimuksen tuloksiin. Muun kulutuksen suhteen mukana on enemmän epätarkkuutta. Luku kuitenkin on suuri verrattuna päällysteisiin käytettävissä olevaan rahoitukseen”, maanteiden kunnossapidon asiantuntija Otto Kärki Väylävirastosta sanoo.
Viime vuonna päällystettyjen teiden ja tiemerkintöjen korjauksiin käytettiin 205 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle rahaa on budjetoitu vain 166 miljoonaa.
Kustannusten noustessa rahat riittävät korkeintaan 1 500 kilometrin päällystämiseen. Tarve olisi vähintään 4 000 kilometriä joka vuosi.
Väyläviraston havaintojen mukaan nastakulutus korostuu kaikkein vilkkaimmilla teillä. Vähäliikenteisillä väylillä urautuminen ja vauriot johtuvat muista tekijöistä kuten tien rakennevioista ja hyvin raskaista ajoneuvoista.
Nastarenkaiden vaikutusta päällysteiden vuosittaiseen uusimistarpeeseen arvioitiin edellisen kerran vuonna 2007. Silloisen Tiehallinnon yhteenvedossa päädyttiin 35 miljoonan euron tasolle. Kulutusvaikutus tiemerkintöihin oli 5–10 miljoonaa ja katujen korjaustarve noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.
Kuluneen 15 vuoden aikana tieverkon arpeutumisen hinta vaikuttaa siis kaksinkertaistuneen. Liikennemäärät eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa.
”Uskoisin, että suurin syy on päällysteiden hintatason muutos. Bitumin ja öljyn hinta vaikuttavat eniten asvaltointien hintaan”, Kärki sanoo.
Päällystämisen koko hinta on noin kaksinkertaistunut vuosina 2005–2022.
Jo vuoden 2007 raportissa kuitenkin arvioitiin, että nastarengaskulutus lisääntyi vähintään kolmanneksen nopeammin kuin liikennemäärät kasvoivat.
Nastarenkailla varustetun henkilöauton laskettiin karkeasti kuluttavan 2–3 kuutiosenttiä päällystettä yhden kilometrin ajomatkalla. Kovinta kulutus oli kosteissa olosuhteissa ja kovilla pakkasilla eli nopeasti vaihtuvissa keleissä, jotka lisääntyvät ilmastonmuutoksen edetessä.
Tästä on kyse
Tiekuluma halutaan kuriin
Nasta-asetus uudistui viimeksi vuonna 2009, mutta siihen sallittiin vaihtoehtoinen tienkuluttavuuden testausmenettely.
Voimassa olevien määräysten mukaan henkilöauton talvirenkaassa saa olla jopa yli 200 nastaa.
Edellytyksenä on, että rengas läpäisee tiekulutusta mittaavan yliajotestin.
Testejä tekevät rengas- ja nastavalmistajat sekä itsenäiset testauslaitokset Traficomin valvonnassa.
Nastarengasmääräykset kiristyvät 1. tammikuuta 2025 alkaen.
Renkaille asetetaan tiukemmat hyväksymisrajat ja testimenetelmät uudistuvat. Tavoite on vähentää tiekulumaa 15 prosenttia.
Nykyisiä henkilöautojen nastarenkaita saa valmistaa ja toimittaa myytäväksi vuoden 2026 loppuun saakka.
Entinen akatemiatutkija ja renkaiden tiestölle aiheuttamaa rasitusta selvittänyt Ari Tuononen pitää Väyläviraston tuottamaa nastankäytön hinta-arviota vielä varovaisena.
”90 miljoonaa euroa kuulostaa realistiselta urautumisen osalta. Tiet urautuvat nykyisin hyvin nopeasti, ja vilkkaimmat kehätiet eivät kestä päällystyksen jälkeen edes yhtä talvea. Liittymät ja rampit ovat yhtä lailla pian taas ruvella.”
Aiemmin Aalto-yliopistossa toiminut Tuononen johtaa nykyisin RoadCloud-nimistä it-yritystä. Se tuottaa paikallista liikenne- ja kitkatietoa tiekunnossapidon tarpeisiin.
”Urat syntyvät juuri nastoista, ja niitä voi olla henkilöautossa yhteensä tuhat kappaletta. Onhan sillä eroa, hakataanko päällystettä rauta- vai kumivasaralla.”
”Jo vuoden 2009 nastauudistuksen piti vähentää tiekulumaa ja rajoittaa nastojen määrän alle sataan rengasta kohti. Voimaan tullut poikkeusmenettely kuitenkin mahdollisti tiestölle hyvin aggressiiviset supernastoitetut renkaat. Suuri nastamäärä on tiestölle hyvin haitallinen.”
Tuonosen mukaan Suomessa on liian vähän päällystealan akateemista tutkimusta. Rahoitusta on vaikea löytää edes perustutkimuksen tarpeisiin. Hän ihmettelee myös hokemaa ilmastonmuutoksen ratkaisevasta vaikutuksesta päällystevaurioiden syntymiseen.
”Ei nolla-asteen ympärillä pyörivä lämpötila vielä selitä mitään. Sehän on tyypillinen Keski-Euroopan olosuhde, ja tiet kuitenkin kestävät. Tosin nastakulumaa siellä ei ole, mikä mahdollistaa kehittyneemmät päällysteet.”
”Onko päällysteiden laadussa vikaa vai eikö työn laatua valvota riittävästi?”
Vilkasliikenteisten väylien päällysteissä on kuitenkin painotettu jo 30 vuoden ajan juuri urautumiskestävyyttä. Se tarkoittaa nastarengaskuluman sekä kesähelteillä tapahtuvien muodonmuutosten minimoimista.
”Tällaiset päällysteet ovat arkoja leutoina talvina tapahtuvien monien jäätymis-sulamissyklien aiheuttamille vaurioille. Päällysteille asetettavat vaatimukset ovat kasvaneet, ja niiltä vaadittavia ominaisuuksia on painotettava uudelleen”, Väyläviraston päällysteasiantuntija Katri Eskola linjaa.
Suomessa neljä viidestä henkilöautoilijasta ajaa yhä nastarenkailla. Väyläviraston Otto Kärki myöntää, että kitkarenkaiden osuutta olisi varaa lisätä tuntuvasti ilman että liikenneturvallisuus kärsisi tästä yhtään.
”Ääriolosuhteissa nasta pitää varmemmin ja karhentaa tien pintaa. Arviomme mukaan riittävä karhennus saavutettaisiin, jos puolet autoilijoista käyttäisi nastarenkaita.”
Ainakin 30 prosenttia autoilijoista voisi siis vaihtaa nykyaikaisiin kitkarenkaisiin ilman suurempaa onnettomuusriskiä, kunhan autossa on ajonvakautusjärjestelmä.
”Meillä on paljon potentiaalia kasvattaa kitkarenkaita käyttävien osuutta. Se pienentäisi selvästi tiestön kunnossapito- ja uusimistarvetta”, Kärki vahvistaa.
Kitkarenkaiden osuutta kasvattaa luonnostaan liikenteen sähköistyminen, erityisesti halu ajaa sähköllä ilman rengasmelua ja nastojen kilinää. Se näkyy myös rengasalan toimitustilastossa. Vuonna 2022 kaikista Suomen markkinoille toimitetuista talvirenkaista 23,7 prosenttia oli nastattomia vaihtoehtoja.
Jos taas sähköautoon valitaan nastarengas, ajoneuvon suuri teho ja paino vain lisäävät rengaskulumaa.
Karkean arvion mukaan nastarengastettu auto syö asvalttia 2–3 kuutiosentin verran kilometrin matkalla. Vilkkaimmat tiet urautuvat jo yhden talven aikana.