Kehä III:n ulkopuolella monien vaalipiirien tunnelmaa tiivistää kova kilpailu edustajanpaikoista perussuomalaisten ja keskustan välillä. Useissa vaalipiireissä ne mittelevät suurimman puolueen asemasta.
Poikkeus on Tampereen ja sen lähikuntien muodostama Pirkanmaan vaalipiiri, joka on ennen kaikkea pääministeri Sanna Marinin (sd) vaalipiiri.
Marin-ilmiö on nyt Pirkanmaalla vahvempi kuin koskaan. Viime aikojen kohut eivät juuri ole vaikuttaneet pääministerin suosioon, sanoo Turun yliopistoon kuuluvan Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.
”Ne, jotka fanittavat häntä, fanittavat kohujen jälkeen entistä enemmän. Ja ne, jotka suhtautuvat häneen kriittisesti, ovat entistä kriittisempiä. Nämä tavallaan kumoavat toinen toisensa.”
Lue lisää: Tässä ovat suuren Uudenmaan vaalipiirin todennäköisimmät nousijat ja putoajat
Lue lisää: Tässä ovat Helsingin vaalipiirin todennäköisimmät nousijat ja putoajat
Pääministerin kannattajakunta on laaja. Mutta kun Marin nousee otsikoihin, hän saa tukea hivenen yllättävistäkin suunnista, Jokisipilä kertoo havainneensa.
”Kiihkeitä puolustajia löytyy esimerkiksi hyvin toimeentulevien, akateemisesti koulutettujen 50–60-vuotiaiden miesten keskuudesta.”
Viime vaaleissa Pirkanmaalta yli 19 000 ääntä saanut Marin voi siis kasvattaa äänipottiaan nyt selvästi. Marinin imussa saattaa tällä kertaa päästä Arkadianmäelle pienemmälläkin äänimäärällä kuin viime vaaleissa.
Pirkanmaalla kärkipaikasta ovat kamppailleet sosiaalidemokraatit ja kokoomus, mutta nyt perussuomalaiset on mukana kärkikahinoissa.
Vaalipiirissä käydään kova taisto uusien ehdokkaiden ja jatkokautta tavoittelevien välillä. Jaossa ovat muun muassa Satu Hassin (vihr) äänet.
Varsinais-Suomessa liki 17 000 ääntä etsii uutta kotia pelkästään siksi, että Ilkka Kanerva (kok) kuoli viime huhtikuussa ja kaksi muuta ääniharavaa on vetäytynyt.
Kanervalta jäi yli 7 300 ääntä. Lisäksi vetäytymisestään ovat ilmoittaneet lähes 5 000 ääntä viime vaaleissa kerännyt salolainen Katja Taimela (sd) ja liki 4 000 äänen sauvolainen maanviljelijä Esko Kiviranta (kesk).
Kanervan jäljiltä katseet ovat nyt suuntautuneet hänen tilalleen viime vuonna nousseeseen Ville Valkoseen (kok) ja ennen kaikkea vaalien ensikertalaiseen, Naantalissa asuvaan toimittajaan, työelämäprofessoriin ja yritysjohtajaan Pauli Aalto-Setälään (kok).
Varsinais-Suomi on kolmen puoluejohtajan vaalipiiri: kokoomuksen Petteri Orpon, vasemmistoliiton Li Anderssonin ja keskustan Annika Saarikon. Andersson oli viime vaaleissa maakunnan kovin ääniharava ja myös koko maan toiseksi eniten ääniä saanut kansanedustaja 24 404 äänellään.
Edellisissä vaaleissa perussuomalaiset nousi Varsinais-Suomen suurimmaksi puolueeksi, ohi vuosikymmenten ajan kärkipaikkaa pitäneen kokoomuksen. Perussuomalaisten nykyinen kansanedustajanelikko jatkaa todennäköisesti myös uudella vaalikaudella.
Varsinais-Suomen kolme kärkipuoluetta eli perussuomalaiset, kokoomus ja sosiaalidemokraatit olivat tuoreissa mittauksissa vain virhemarginaalin päässä toisistaan, selviää Turun Sanomien ja Salon Seudun Sanomien teettämästä mielipidetutkimuksesta.
OULUN vaalipiiri on perinteisesti ollut keskustan uskollista kannatusaluetta. Edellisissä vaaleissa keskusta hävisi vankalla kannatusalueellaan kolme paikkaa, vaikka kolmasosa äänestäjistä oli valinnut keskustan ehdokkaan.
Nyt keskustan entinen puheenjohtaja Juha Sipilä jättäytyy pois, mikä muuttaa asetelmia. Perussuomalaiset ovat Oulun seudulla vahvoilla.
Viimeksi vasemmistoliitto oli kolmanneksi suuri puolue ja sai kolme paikkaa. Sosiaalidemokraattien ehdoton tähti Oulun vaalipiirissä on eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.
Satakunnassa on jaossa kahdeksan kansanedustajan paikkaa. Niistä kisaavat Krista Kiuru (sd), Laura Huhtasaari (ps), Matias Marttinen (kok) ja Eeva Kalli (kesk). Myös lopuista paikoista käydään tiukkaa taistoa.
Brysselistä takaisin Satakuntaan muuttanut Laura Huhtasaari on vahvoilla perussuomalaisten kansanedustajaksi, mutta kisa kakkospaikasta on kova.
Kolmas paikkakaan ei ole mahdoton, sillä Satakunnan Kansan teettämän mielipidekyselyn mukaan perussuomalaisilla on tällä kertaa sosiaalidemokraatteja parempi mahdollisuus saada eduskuntaan kolme edustajaa.
Vaasan vaalipiirin alueella ei ole epäilystäkään, mille puolueelle alue on koko maan tärkein. Ruotsalaisen kansanpuolueen eli Rkp:n kaikista yhdeksästä kansanedustajasta neljä tuli viimeksi juuri Vaasan vaalipiiristä.
Puolue kipusi viime vaaleissa Vaasan vaalipiirin ykköspaikalle, pitkään valtapaikkaa pitäneen keskustan ohi. Molemmilla puolueilla on neljä kansanedustajaa.
Koko vaalipiirin ääniharava oli Rkp:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson yli 14 500 äänellään.
Takkiinsa viimeksi saanut keskusta lähtee Vaasan vaalipiirissäkin uudelle vaalikaudelle vaikeasta tilanteesta. Puolue on asettanut minimitavoitteekseen nykyisten neljän paikan säilyttämisen.
Keskustan kannatus on kuitenkin heikko. Lisäksi kysymyksiä on herättänyt se, miten Vaasan vaalipiirin oman ehdokkaan, elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk), viimeaikainen kriittinen julkisuus vaikuttaa paikalliseen äänestystulokseen.
Keskustan lista on kuitenkin vahva, ja sillä on peräti kolme tällä kaudella ministeriksi noussutta edustajaa: maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, elinkeinoministeri Mika Lintilä sekä alkuvuonna parin kuukauden ajan puolustusministerinä toiminut Mikko Savola. Vielä kaikkia heitä enemmän viime vaaleissa ääniä keräsi kuitenkin edelleen ehdolla oleva Pasi Kivisaari (kesk.).
Perussuomalaisten nykyiset kolme kansanedustajaa hakevat jatkopestiä. Puolueelle on tulossa melko tasainen kisa Rkp:n ja keskustan kanssa.
Vaasan vaalipiirissä jännitystä aiheuttaa sekin, miten Euroopan komissioon siirtyneen Jutta Urpilaisen (sd) viime vaaleissa saamat yli 11 000 ääntä jakautuvat.
Vaalipiirin viime kauden kuudestatoista kansanedustajasta vain kaksi on Urpilaisen lähdön jälkeen naisia.
Keski-Suomessa keskusta on ollut suurin puolue, mutta nyt ykköspaikan pitäminen tekee tiukkaa. Myös vihreät ja vasemmistoliitto joutuvat kamppailemaan läpimenijöistä näissä vaaleissa todennäköisesti tiukemmin kuin viime vaaleissa.
Anne Kalmaria pidetään keskustan kovana nimenä Keski-Suomessa. Vihreiden tunnetuin ehdokas on Jyväskylän seudulla Bella Forsgrén.
Hämeen vaalipiirin voittajaksi nousi viime vaaleissa Sdp, joka sai eduskuntaan Hämeestä yhden lisäpaikan. Hämeen ääniharava oli demarien Ville Skinnari yli 8 300 äänellä.
Perussuomalaisilla ja kokoomuksella oli kummallakin viime kaudella Hämeessä kolme kansanedustajan paikkaa. Kumpainenkin havittelee alkavalle kaudelle neljättä paikkaa.
Hämeen Sanomien teettämän kannatusmittauksen mukaan perussuomalaiset voivat saada uudelle vaalikaudelle yhden lisäpaikan kristillisdemokraattien kustannuksella. Kd:llä on Hämeestä yksi kansanedustaja, Päivi Räsänen.
Kaakkois-Suomen vaalipiirissä taistellaan nyt viidestätoista edustajanpaikasta, koska vaalipiiri menettää kaksi paikkaa. Vaalipiiri ulottuu Kymenlaaksosta Mikkelin ja Savonlinnan kautta Etelä-Karjalaan.
Kotka on sosiaalidemokraattien aluetta. Tosin Kymenlaaksossa myös perussuomalaiset ovat vahvoja, ja pohjoisempana jyrää keskusta. Kotkassa ehdolla on kuntaministeri Sirpa Paatero (sd). Perussuomalaisten kärkinimi on eduskunnan varapuhemiehenä toiminut Juho Eerola.
Alueen viime vaalien ääniharava oli kokoomuksen Antti Häkkänen, jonka kotikunta on Mäntyharju.
Vuoden 2019 vaaleissa Ano Turtiainen valittiin eduskuntaan perussuomalaisten ehdokkaana Kaakkois-Suomen vaalipiiristä. Hänet erotettiin perussuomalaisista vuonna 2021. Turtiainen perusti Valta kuuluu kansalle -puolueen, jonka ehdokas hän on nyt.
Vaalipiirin pohjoisemmissa osissa vahva ehdokas on keskustan Hanna Kosonen Savonlinnasta.
Savo-Karjalan vaalipiirissä suurimman puolueen keskustan kaksi vahvaa naista Anu Vehviläinen ja Hannakaisa Heikkinen eivät ole enää ehdolla, joten kamppailua käydään heiltä periytyvistä äänistä.
Muutos voi tarkoittaa, että keskustalla on vaikeuksia pitää neljä paikkaansa. Perussuomalaisten kannatus Savo-Karjalassa näyttää samanlaiselta kuin edellisissä vaaleissa. Myöskään sosiaalidemokraateissa tai kokoomuksessa ei odoteta suuria yllätyksiä.
Vaalipiirin vahvoja ehdokkaita ovat kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ja vihreiden Krista Mikkonen.
Lapin vaalipiirissä keskusta on ollut horjuttamaton kärkipuolue. Viimeksi se sai lähes kolmanneksen kaikista äänistä.
Jälleen kerran ehdolla on vuosikymmenten poliittisen uran tehnyt Paavo Väyrynen, tällä kertaa taas keskustan listalta. Puolueen aktiivinen kansanedustaja Mikko Kärnä on siirtynyt ehdolle Helsinkiin.
Perussuomalaiset, Sdp ja kokoomus kamppailevat Lapissa tasaisesti keskustan takana.
Ahvenanmaan vaalipiiristä valitaan eduskuntaan aina yksi kansanedustaja. Pari viime kautta eduskunnassa istunut Mats Löfström (r) sai viime kaudella yli 11 000 ääntä, kun toiseksi tulleen ehdokkaan äänimäärä jäi vain hieman yli 1 000:een.
Näissä vaaleissa sekä puolueiden että ehdokkaiden määrä on aiempaa runsaampi, mutta se ei vielä riitä haastamaan Löfströmin asemaa.
Oikaisu 1.4.2023 kello 9.36: Juha Sipilä on keskustan entinen puheenjohtaja.
Lue lisää: Mikä ratkaisee vaalit? Seuraa näitä asioita vaali-iltana