Sunnuntaina suomalaiset valitsivat 200 parlamentaarikkoa edustamaan itseään eduskuntaan. Mutta miten hyvin kansanedustajat tosiasiassa edustavat kansaa?
HS kävi läpi vasta valittujen kansanedustajien ikiä, ammattiryhmiä ja kotipaikkakuntia sekä vertasi niitä suomalaisten keskiarvoon.
Kansanedustajuus ei ole perinteisesti ollut nuorten ihmisten työtä. Näin ei ole myöskään nyt alkaneella vaalikaudella: vain seitsemän uusista kansanedustajista on alle 30-vuotiaita. Se on 3,5 prosenttia kaikista kansanedustajista.
Erityisen räikeä tilastoero on, kun sitä verrataan koko Suomen työikäisen väestön nuorimpaan joukkoon. 15–29-vuotiaita työikäisiä on Suomessa noin 950 000. Tämä on noin 23 prosenttia kaikesta työikäisestä väestöstä.
Vertailussa on huomioitava, että Tilastokeskuksen tilastoissa työikäiseksi väestöksi lasketaan 15–74-vuotiaat. Kansanedustajaehdokkaan on oltava vähintään 18-vuotias. Yläikärajaa ei ole.
Tästäkin huolimatta nuoret ovat selvästi aliedustettuina eduskunnassa.
Samanlainen tilastoilmiö nähdään myös ikähaarukan yläpäässä.
Yli 60-vuotiaita istuu Arkadianmäen täysistunnossa 26, mikä on 13 prosenttia kaikista kansanedustajista. Työikäisestä väestöstä puolestaan joka neljäs on 60–74-vuotias.
Mitä nuorempi tai vanhempi on, sitä todennäköisemmin oma ikäryhmä on aliedustettuna eduskunnassa.
Nuorten ja vanhojen välissä tilanne kääntyy päälaelleen. Erityisen suuri kansanedustajien suhteellinen osuus on 40–49 vuotiaiden keskuudessa. Noin joka kolmannen kansanedustajan ikä alkaa nelosella. Kaikissa työikäisissä noin joka kuudes edustaa samaa ikäryhmää.
Valittujen kansanedustajien keski-ikä on 46,7 vuotta. Vanhin on sosiaalidemokraatti Kimmo Kiljunen, 71, ja nuorin keskustalainen Olga Oinas-Panuma, 23.
Kansanedustajien kuntajakaumassa korostuvat suuret kaupungit.
Tampereelta on 12 kansanedustajaa eli 6 prosenttia kansanedustajista. Turun vastaavat luvut ovat 8 kansanedustajaa, 4 prosenttia kaikista edustajista. Oulussa on 11 kansanedustajaa, 5,5 prosenttia kaikista edustajista.
Pääkaupunkiseudulla tilanne ei ole tasainen. Helsinki muodostaa oman vaalipiirinsä 24 kansanedustajalla. Uudenmaan vaalipiiriin kuuluvasta Espoosta nousee 13 kansanedustajaa ja Vantaalta 4.
Pääkaupunkiseudun kaupunkien väkilukuihin suhteutettuna Espoo on yliedustettuna ja Vantaa aliedustettuna. Kauniaisista ei ole yhtään kansanedustajaa.
Kolmen muun yli 100 000 asukkaan kaupungin kilvassa Kuopio vie voiton. Kuopiosta tulee viisi, Jyväskylästä neljä ja Lahdesta kolme kansanedustajaa.
Erityisesti lahtelaiset voivat sanoa olevansa huonosti edustettuina, sillä kolme kansanedustajaa tulee myös esimerkiksi Tuusulasta ja Hyvinkäältä.
Suomen pohjoisimmat kansanedustajat tulevat Rovaniemeltä, josta eduskuntaan saapuu neljä kansanedustajaa. Lapin pohjoisemmat alueet joutuvat tyytymään maakuntakeskuksen äänenkannattajiin.
Entä miten kansanedustajat jakautuvat erilaisten ammattikuntien kesken?
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2020 lopussa Suomen yleisimpiä ammatteja olivat myyjä (101 500), lähihoitaja (79 800) ja sairaanhoitaja (73 000).
Yksikään vasta valituista kansanedustajista ei ole ilmoittanut ammatikseen myyjää. Mikko Lundén (ps) ilmoittaa olevansa kauppias.
Lähihoitajan on ilmoittanut ammatikseen kaksi: perussuomalaisten Kaisa Garedew ja vasemmistoliiton Anna-Kaisa Pekonen. Lähihoitajia onkin eduskunnassa erityisen vähän, kun tilastoja verrataan ammattiryhmien kokoihin Suomessa.
Sairaanhoitajaksi on ilmoittanut ammattinsa kuusi kansanedustajaa. Muita hoitajia kansanedustajista löytyy kolme.
Lääkäriksi itsensä ilmoittaa seitsemän kansanedustajaa. Suomessa oli lääkäreitä vuoden 2018 lopussa 21 148. Lääkäreitä on siis kansanedustajina suhteellisesti paljon enemmän kuin sairaanhoitajia tai lähihoitajia.
Tilastot ammateista perustuvat kansanedustajien omiin ilmoituksiin.
22 valittua edustajaa on ilmoittanut ammatikseen ainoastaan kansanedustajan. Lisäksi iso osa on lisännyt kansanedustajan ammattinimikkeen perään tutkintonimikkeensä.
Nyt valituista kansanedustajista 139 uusi paikkansa, eli istui eduskunnassa myös edellisellä vaalikaudella.
Kun kansanedustajan ammatti otetaan pois laskuista, yleisimmät kansanedustajien ammatit ovat yrittäjä ja erilaiset insinöörit. Yrittäjiä on omien ilmoitusten perusteella 21, diplomi-insinöörejä 9 ja muita insinöörejä 5.
Vuonna 2020 Tilastokeskuksen tilastoissa oli 238 000 yrittäjää. Yrittäjiä on paljon, mutta runsaasti heitä on myös eduskunnassa.
Diplomi-insinöörit ovat suhteellisesti yliedustettuina eduskunnassa verrattuna muihin insinööreihin. Suomessa on Tekniikan akateemisten mukaan tällä hetkellä noin 60 000 työikäistä diplomi-insinööriä ja 115 000 insinööriä.
Erilaisia juridiikan ammattilaisia eduskunnasta löytyy yhdeksän. Lukuun kuuluvat lakimiehen, juristin, asianajajan, varatuomarin ja syyttäjän nimikkeet. Suomessa on noin 20 000 juristia.
Opettajia on kansanedustajien joukossa kahdeksan. Kuusi kansanedustajaa on ilmoittanut olevansa asiantuntijoita.
Poliisiksi itsensä ilmoittaa viisi kansanedustajaa. Suomessa on tällä hetkellä noin 7 500 poliisia, joten poliiseilla on suhteellisesti hyvä edustus täysistuntosalissa.
