Jo 5-vuotiaiden taidoissa on merkittäviä eroja – Syntymä­kuukaudellakin on yllättävä vaikutus

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilussa on havaittu merkittäviä eroja viisivuotiaiden taidoissa muun muassa lasten sukupuolen ja vanhempien koulutustason mukaan. Asia selviää väliraportista, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti viime viikolla.

Viisivuotiaiden alkumittauksissa on jo tarkasteltu lasten taitojen vaihtelua heidän tausta­ominaisuuksiensa perusteella. Keskimääräisiä eroja löytyy esimerkiksi vanhempien koulutustason, syntymämaan ja tulojen sekä lapsen äidinkielen ja syntymä­kuukauden perusteella.

Lapsikohtaiset erot ryhmien sisällä ovat kuitenkin huomattavasti suurempia kuin keskimääräiset erot ryhmien välillä.

Sosiaalisten taitojen mittarilla suurin ero on sukupuolten välillä. Opetus- ja kasvatushenkilöstö arvioi tyttöjen sosiaalisia taitoja keskimäärin selvästi paremmiksi kuin poikien. Lukutaidon valmiuksissa sukupuolten välillä ei olekaan suuria eroja.

”Lukutaidon valmiuksissa korostuvat vanhempien koulutus ja syntymämaa sekä lapsen äidinkieli ja syntymäkuukausi”, kertoo tutkimushankkeen johtaja, Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Sarvimäki.

Vanhempien korkeampi koulutus näyttää olevan yhteydessä lukutaidon valmiuteen. Toinen merkittävä tekijä on lapsen ikä: tammikuussa syntyneiden lasten valmiudet ovat arviointi­hetkellä selvästi paremmat kuin loppuvuonna syntyneiden.

”Lasten varttuessa syntymäkuukausien väliset erot tasoittuvat.”

Suomessa syntyneiden vanhempien lasten sosiaaliset taidot on arvioitu lähtö­tilanteessa paremmiksi kuin niiden lasten, joiden vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Kun otetaan huomioon myös muut taustatekijät, kuten vanhempien koulutus ja tulotaso, eroja ei enää löydykään.

”Maahanmuuttajien lasten sosiaaliset taidot arvioidaan samanlaisiksi kuin muuten samankaltaisessa tilanteessa olevien, Suomessa syntyneiden vanhempien lasten taidot”, Sarvimäki sanoo.

Raportti kertoo myös, että kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu on saanut kokeilussa mukana olevat kunnat siirtämään pätevää varhais­kasvatuksen henkilöstöä muista ryhmistä kokeiluryhmiin.

Kyselytulosten mukaan kunnat ovat pyrkineet täyttämään kaksivuotisen esiopetuksen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset tai jopa ylittämään ne, kertoo monitieteisessä tutkimusryhmässä mukana oleva Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatus­tieteen professori Maarit Alasuutari sähköpostitse.

Esiopetuksen kokeiluryhmissä työskentelee hänen mukaansa useammin kaksi varhais­kasvatuksen opettajaa kuin verrokkeina toimivissa varhaiskasvatus­ryhmissä.

”Säädökset eivät kuitenkaan edellytä kahta opettajaa esiopetusryhmiin.”

Väliarvioinnin tuloksissa näkyvät Alasuutarin mukaan Helsingin ja Uudenmaan ongelmat saada pätevää varhaiskasvatushenkilöstöä. Esiopetusryhmän opettajana toimivalla työntekijällä oli kelpoisuus tehtäväänsä harvemmin kuin muilla suuralueilla.

Alasuutarin mukaan tulokset viittaavat siihen, että jos kaksivuotinen esiopetus otettaisiin nykytilanteessa käyttöön laajamittaisesti, esiopetusryhmiin ei välttämättä saataisi pätevää henkilöstöä.

”Lisäksi nuorempien lasten varhais­kasvatuksen laatu voisi heikentyä pätevän henkilöstön siirtojen myötä.”

Väliraportin eräs merkittävä huomio on Alasuutarin mukaan se, että kaksivuotisen esiopetuksen ryhmiä on järjestetty verrokki­ryhmiä useammin ikäperusteisesti eli luomalla pelkästään viisivuotiaista tai viisi- ja kuusivuotiaista lapsista koostuvia ryhmiä.

Verrokkiryhmissä lapsiryhmät oli useammin muodostettu viisivuotiaista ja sitä nuoremmista. Ikäluokkaperustaiset ryhmät eivät tutkimusten mukaan tue yksiselitteisesti paremmin lasten kehitystä ja oppimista.

Projektitutkija Mimmu Sulkasen mukaan opettajat kuvasivat viisivuotiaiden esiopetusta suunnitelmallisemmaksi ja tavoitteellisemmaksi, kun heiltä tiedusteltiin avoimella kysymyksellä viisivuotiaiden varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen eroja.

Sulkanen kertoo, että ensimmäisenä kokeilu­vuonna niin kokeiluun osallistuneissa ryhmissä kuin verrokkiryhmissäkin laadittiin samalla tavoin esiopetusta tai varhaiskasvatus­toimintaa ohjaavia kirjallisia kuukausi-, viikko-, päivä- ja tuokiosuunnitelmia.

Pienten kuntien verrokki­ryhmissä tehtiin kirjallisia kuukausi­suunnitelmia jopa useammin kuin kokeiluryhmissä.

Kokeiluryhmiä on ympäri Suomen yli sadassa kunnassa. Nokian Alhoniityn päiväkoti aloitti kokeilun muiden tapaan syksyllä 2021. Kuva: Tiina Uimaluoto

Tutkimushanketta johtava Matti Sarvimäki kertoo, että kokeilu on edennyt suunnitelmien mukaisesti.

”Tiedämme nyt, että kun loppuraportti julkaistaan vuonna 2025, pystymme luotettavasti sanomaan, mikä kokeillun kaksivuotisen esiopetuksen vaikutus on verrattuna nykyjärjestelmään.”

Kokeiluun osallistuneiden lasten taitoja ja valmiuksia arvioidaan kolmeen kertaan vuoden välein. Viimeinen arviointi tehdään lasten siirtyessä kouluun ensimmäiselle luokalle. Arvioinnissa hyödynnetään menetelmiä, joita on käytetty laajasti aiemminkin.

”Tähän on koottu arviointipatteristo, joka arvioi lasten taitoja laaja-alaisesti. Sosioemotionaaliset taidot ovat siinä hyvin tärkeässä osassa perinteisten akateemisten taitojen lisäksi.”

Kasvatus- ja opetushenkilöstö arvioi muun muassa sosiaalisia taitoja, työskentelytaitoja, vertaissuhteita ja tunteiden säätelyä. Lasten tekemien tehtävien avulla taas arvioidaan lukutaidon valmiuksia ja matemaattisia valmiuksia.

Sarvimäki pitää laaja-alaista arviointia tutkimuksen tärkeimpänä vahvuutena. Laadukkaampaa esiopetusta tai varhais­kasvatusta saaneet lapset pärjäävät aikaisemman tutkimuksen valossa paremmin aikuisina työelämässä.

Tämän uskotaan johtuvan ainakin osittain varhais­kasvatuksessa vahvistuneista sosio­emotionaalisista taidoista.

Kaksivuotinen esiopetus ei tarkoita, että viisivuotiaat istuvat koulumaisesti pulpeteissaan, vaan taitoja opetellaan leikin ja toiminnan avulla.

Kokeilun opetussuunnitelmassakin painotetaan leikkiä. Opetuksen järjestäjät laativat opetus­suunnitelman pohjalta oman paikallisen suunnitelmansa. Tutkimuksessa tullaan myös selvittämään, miten opetus järjestettiin eri kunnissa.

”Päivät eivät välttämättä juuri poikkea lapsen näkökulmasta. Nykymuotoinenkin varhais­kasvatus on hyvin suunnitelmallista”, Sarvimäki kertoo.

Väliraportin tuloksia voidaan Sarvimäen mukaan hyödyntää varhais­kasvatuksen ja esiopetuksen tarve­perusteisen rahoituksen suuntaamisessa.

”Tulokset auttavat tunnistamaan, missä toimipaikoissa on lapsia, jotka tarvitsisivat enemmän tukea, ja näitä toimipaikkoja voidaan resursoida enemmän.”

Myöhemmin kokeilusta saatavat tulokset näyttävät, tasoittaako kaksivuotinen esiopetus eroja, joita on nykyisin perusopetuksen alkaessa.

”Katsomme, ovatko vaikutukset suurempia erilaisista perhetaustoista tulevilla lapsilla ja onko taitojen vaihtelu pienempää kuin yksivuotisen eskarin käyneillä.”