Rise eli Rikosseuraamuslaitos suunnittelee isoa muutosta Suomen vankilakartalle.
Lähivuosina saattaa loppua kokonaan muutaman vanhan ja perinteisen vankilan toiminta, jos aikeet niiden korvaamiseksi uusilla laitoksilla toteutuvat.
Näitä mahdollisesti lopetettavia laitoksia ovat Suomen tunnetuimpiin vankiloihin kuuluvat Riihimäen vankila ja Helsingin vankila eli Sörkkä, samoin Jokelan vankila ja huomattavasti uudempi Kylmäkosken vankila.
Rise suunnittelee uusien vankiloiden rakentamista hankkeessa, joka ulottuu vuosikymmenen loppupuolelle saakka.
Riihimäen vankilan muuri. Kuva on vuodelta 2019.
Erona entiseen ajatukseen vankiloiden sijoittamisesta Suomen kartalla on nyt se, että niitä ei haluta enää etäisyyksien päähän vaan aivan kasvukeskuksiin. Niin sanottujen suovankiloiden aika on ohi.
Uusia vankiloita on suunnitteilla viisi. Isoimmat ovat Uudellemaalle tuleva, noin 500-paikkainen vankila ja Pirkanmaalle tai Tampereelle tuleva vankila, joka olisi noin 400-paikkainen.
Rovaniemelle tulisi Suomen pohjoisin vankila, joka olisi 50-paikkainen tutkintavankila.
Turkuun, uudehkon Saramäen vankilan yhteyteen puolestaan tulisi noin 130-paikkainen avovankila ja samalla Auran kunnassa sijaitseva Käyrän avovankila lakkautettaisiin.
Lisäksi Vantaan vankilan yhteyteen tulisi uusi 100-paikkainen vankisairaala.
Syitä uusille vankiloille on useita. Ensinnäkin nykyiset vanhat laitokset alkavat olla mittavien peruskorjauksien tarpeessa ja Rise laskeekin, että vanhan korjaus tulee kalliimmaksi kuin uusien rakentaminen. Vanhat tilat ovat usein epäkäytännöllisiä, sokkeloisia, kalliita ylläpitää ja vaikeita valvoa.
Rise myös laskee, että vankien määrä kasvaa. Isoin syy on vuoden alusta voimaan tullut uusi seksuaalirikoslainsäädäntö, joka tuottaa entistä enemmän vankeusvankeja. Risen mukaan sen vaikutus on noin sata vankia lisää päivätasolla.
”Tällaiset ankaroittamiset kriminaalipolitiikassa näkyvät meillä heti. Jos tällaisia muutoksia tulee seuraavilla hallituskausilla lisää, meidän pitää varautua”, sanoo Pauli Nieminen, kehittämisen ja ohjauksen vastuualueen johtaja Rikosseuraamuslaitoksesta.
Rovaniemen tutkintavankilan perustamiseen vaikuttaa siihenkin lakimuutos. Uusi tutkintavankeuslaki edellyttää, että vuonna 2025 poliisi ei voi enää säilyttää vankeja omissa tiloissaan, vaan heidän pitää olla Risen tiloissa. Rise on laskenut, että pohjoisessa Suomessa on siten tarve 50 paikan tutkintavankilalle.
Uudenmaan uusi vankila sijoittuisi johonkin pääkaupunkiseudulle ja korvaisi siis Helsingin vankilan Hermannissa sekä Jokelan vankilan radan varressa, mahdollisesti myös Suomenlinnan avovankilan.
”Helsingin kaupunki kasvaa ja vankila uhkaa jäädä kaupunkikehityksen jalkoihin. Voisi olla kaikkien intressissä lakkauttaa se ja siirtää se muualle Uudellemaalle”, Nieminen sanoo.
Helsingin vankila on vanhimmilta osiltaan 1800-luvun lopussa rakennettua.
”Samalla voisi luopua Riihimäen vankilastakin, jossa on vankeja kautta Etelä-Suomen. Se on kohta sata vuotta vanha rakennus, jossa on tehostetun valvonnan osastot ja monenlaista vaativaa valvontaa”, hän sanoo.
”Siellä on myös kuntouttavaa toimintaa ja opiskelutiloja, mutta sitä ei ole alunperin suunniteltu mihinkään näistä.”
Tampereelle tai sen kehyskuntiin Rise kaavailee hybridilaitosta, jossa olisi suljettu puoli, tutkinta- ja avovankila sekä vapauttamisyksikkö. Se palvelisi Pirkanmaan lisäksi Satakuntaa ja Kanta-Hämettä.
Ongelmana ovat tutkintavankien pitkä kuljetusmatka oikeuteen Kylmäkosken vankilasta sekä vankilan kalliin peruskorjauksen tarpeessa olevat ja muutenkin ahtaat tilat.
”Tampereen vankila on iso juttu. Toivomme, että pääsemme suunnitelmassa eteenpäin. Tarkka paikka ei ole tiedossa, mutta Risen näkökulmasta paras sijainti voisi olla jossain Helsingin moottoritien varrella lähellä Tamperetta. Ajatus on, että se olisi käytössä 2030-luvulta eteenpäin”, Nieminen sanoo.
Nieminen korostaa, että Tampereen ja Uudenmaan vankiloiden tapauksissa kyse on vasta tarvesuunnittelun käynnistämisestä, ei vielä rakentamisen suunnittelusta.
Yksi ajatus kasvukeskuksiin ja lähelle ihmisiä sijoitettavissa vankiloissa on henkilöstön etu. Nykyaikainen vankila tarvitsee paljon erilaisia ammattiosaajia vartijoiden lisäksi, kuten psykologeja, sosiaalityöntekijöitä, päihdekuntouttajia ja opettajia.
Riihimäen vankilan osasto C3 vuonna 2019.
Heidän rekrytoimisensa ja työpaikassa pitäminen samoin kuin työmatkat ovat helpompia, kun vankilat sijaitsevat isojen kaupunkien välittömässä läheisyydessä. Vangin kannalta tilanne taas on se, että perheellä ja ystävillä on näillä seuduilla todennäköisesti lyhyempi vierailumatka.
Vangeista suljetuilla osastoilla istuu nykyisin 60 prosenttia ja avolaitoksessa 40. Niemisen mukaan suhdeluku on tarkoitus kääntää puoleen ja puoleen, koska näin vankeja on tarkoituksenmukaisempaa valmentaa kohti vapautta.
Rise katsoo nyt suunnitelmissaan uuden hallituksen ja sen tulevan ohjelman suuntaan. Sen laskelmissa uusi vankilaverkosto olisi 70 miljoonaa euroa halvempi kuin nykyisen iso peruskorjaus.
”Tilatehokkuus paranisi ja hiilijalanjälki pienenisi. Nyt meillä on tilaa 98 neliötä per vanki ja uudessa verkostossa se olisi 63 neliötä”, Nieminen sanoo. Suunnitelmassa Risellä olisi enää 200 000 neliötä nykyisen 300 000:n sijaan.
”Myös henkilöstön saatavuus on iso asia tulevaisuudessa. Me haluamme pitää kiinni nykyisistä ja tarvitsemme heitä myös lisää, koska vankimäärä kasvaa.”
