Potilaan terveys on pahimmillaan uhattuna, jos lääkäri ei näe kaikkia Kanta-palveluun kirjattuja potilaan terveystietoja, sanoo Johanna Uittamo.
Hän on suu- ja leukakirurgiaan erikoistunut lääkäri ja erikoishammaslääkäri. Lisäksi hän opettaa Helsingin yliopistossa lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoita.
”Potilaat eivät välttämättä osaa itse kertoa kaikkea sitä, mikä hoitoon vaikuttaa. Kanta-rekisteri on ehdottomasti enemmän mahdollisuus kuin uhka. Meillä on mahdollisuus selvittää sieltä potilaan yleisterveyttä.”
Potilaan hoitoon vaikuttavat Uittamon mukaan esimerkiksi potilaan sairaudet, lääkeaineallergiat, lääkitykset ja päihteiden käyttö.
Uittamo kertoo toimenpiteestä, jonka hän teki muistisairaalle potilaalleen vuosia sitten. Toimenpide oli sujunut ongelmitta, eikä esitietojen läpikäynnissä ollut noussut esiin mitään erityistä potilaan sairauksista tai lääkityksistä.
Kaksi päivää operaation jälkeen potilas päätyi sairaalaan, koska operoidun alueen verenvuoto jatkui ja jatkui.
”Kävi ilmi, että hänellä oli verenvuotoon vaikuttava lääkitys, jota hän ei ollut ehkä osannut, muistanut tai halunnut kertoa, jolloin en pystynyt vaikuttamaan siihen, miten toimia. Hänelle tuli siitä jopa henkeä uhkaava verenvuoto.”
Tapaus olisi Uittamon mukaan ollut estettävissä, jos hän olisi tiennyt potilaan lääkityksestä ennen operaatiota.
”En haluaisi ottaa kenenkään potilaan kohdalla sitä riskiä, että kieltojen luovuttamisen takia hänen terveytensä on uhattuna.”
Johanna Uittamo työntää lääkärin kiertokärryä osaston käytävällä Siltasairaalassa.
Uittamo ei yleensä katso potilaan tietoja ennen vastaanottokäyntiä. Hän haluaa ensin kuunnella potilasta ja täydentää tarvittaessa tietoja Kanta-palvelusta. Potilaat eivät usein muista esimerkiksi lääkkeitään.
Uittamo kertoo perustelevansa potilaille, että mahdollisimman hyvän hoidon saamiseksi hänen on tärkeä tietää koko terveyteen liittyvistä asioista.
”Ajatellaan, että me terveydenhuollon ammattilaiset haluamme jotenkin salakuunnella tai tirkistellä. Ihmiset haluavat suojella yksityisyyttään mutta toivovat kuitenkin mahdollisimman hyvää hoitoa.”
Uittamo pitää vieraana ajatusta, että häntä terveydenhuollon ammattilaisena kiinnostaisi potilastiedoissa jokin muu asia kuin hoitoon vaikuttavat tekijät.
”Jos siellä käy urkkimassa tietoja, niin siitähän jää jälki. Potentiaaliseen väärinkäyttöön voidaan myös puuttua.”
Potilas voi piilotella muun muassa päihteiden käyttöä tai masennusta. Hän saattaa kätkeä esimerkiksi merkinnät ambulanssikäynneistään tai tiedot masennuslääkityksestään.
Lääkärin tavoitteena on minimoida riskit, mutta jos hän ei tiedä kaikkia taustatekijöitä, riskit kasvavat.
”Jos en tiedä kokonaisuutta potilaasta, silloin pahimmillaan altistan hänet tulehduksille, verenvuodolle, allergisille reaktioille ja lääkeaineiden yhteisvaikutuksille.”
Siltasairaalassa työpaikallaan kuvattu Johanna Uittamo kertoo perustelevansa potilaille, että mahdollisimman hyvän hoidon saamiseksi hänen on tärkeä tietää koko terveyteen liittyvistä asioista.
Helsingin kaupungilla työskentelevä hammaslääkäri Kari Lakoma kertoo seuranneensa viimeaikaista keskustelua terveystietojen kieltämisestä epäuskoisena.
”Tämä menee niin syvälle ammattilaisena toimimiseen. On ammattitaitoa ymmärtää koko kokonaisuus, miten kaikella on tai ei ole merkitystä. Esillä olleet mielipidekirjoitukset potilaiden näkökulmasta ovat olleet suorastaan harhaoppisia.”
Lakoman mukaan hoitosuhde perustuu luottamukseen. Hänestä keskustelussa tulisi tehdä selvä ero, onko kyse hoitosuhteesta potilaaseen tai työtehtävään liittyvästä tarpeesta vai käydäänkö ilman hoitosuhdetta katsomassa naapurien, tuttujen tai julkkisten tietoja.
”Sehän on rikos. On ylipäätään hassu ajatus, että ammattilainen saisi sinun hoitotiedoistasi viboja.”
Tietojen luovuttamiskielto vaikuttaa Hus-alueella enemmän kuin muilla hyvinvointialueilla, Lakoma sanoo. Hus-alue on jaettu viiteen osaan, ja tietojen siirto niiden välillä nojaa Kanta-tietoihin.
Mahdolliset potilaan asettamat Kanta-kiellot vaikuttavat myös yleisessä tilanteessa, kun potilas lähetetään Husin järjestämään opetushoitoon. Lähetteeseen on kirjoitettava varalta kaikki tarvittava tieto, jotta lähetteen vastaanottaja pärjää tarvittaessa myös ilman Kannasta saatavia tietoja.
”Vaikka tietäisin, että kaikki on lähetettä tehtäessä ok, niin jos teet kiellon huomenna, tiedot eivät näy ja tulee ongelmia.”
Kieltojen vuoksi myös röntgenkuvia siirretään cd-levyillä, vaikka ne kulkisivat ilman kieltoja sähköisen kuvajärjestelmän kautta.
Kari Lakoma
Hampaita hoidettaessa suusta voi löytyä merkkejä myös muun elimistön sairauksista. Suussa on limakalvoja, luita ja ihorakenteita, ja se liittyy suoraan ruoansulatuselimistöön.
Jos lääkäri pääsee yhdistelemään potilaan aiempia terveystietoja, hammaslääkärikäynti voi johtaa tutkimuksiin, jotka eivät liity suoraan hampaiden hoitoon.
”On sairauksia, jotka löytyvät ensimmäisen kerran suusta. Suolistosairaudet voivat olla sellaisia. On iso ero, katsotaanko vain yksi vaiva vai hoidetaanko kokonaisuutena”, Lakoma sanoo.
Hän toimii työpaikallaan myös Apotti-tietojärjestelmätukena ja kertoo, että ammattilaisten ongelmia ratkoessaan joutuu toisinaan katsomaan Helsingin kaupungin hoitotietoja. Tästäkin jää merkintä lokitietoihin.
Lakoma kritisoi sitä, että kansalainen voi itse käydä Omakannassa kieltämässä terveystietojensa luovuttamisen mutta sen seurauksia ei kerrota selkeästi.
”Miten voit päättää tietojesi luovutuksesta, jos et ymmärrä, mitä teet?”
Lakoman mukaan Kanta-kiellot vaikuttavat monessa työvaiheessa. Potilaalta on kysyttävä samoja asioita, jotka löytyisivät valmiiksi kirjattuna, ja lähetteisiin kirjataan varalta lisätietoja. Osittaisetkin Kanta-kiellot estävät tietojen esilatauksen, jolloin lääkärin on klikkailtava ja odotettava tietojen latautumista potilaskäynnillä.
”Puhutaan terveydenhuollon jonoista, ja resursseja on rajallinen määrä. Kaikki se aika, mitä käytetään johonkin tällaiseen muuhun, on pois itse työstä.”