Suomen metsien hiilinielu on jäämässä selkeästi liian pieneksi. Suunta on niin hurja, että jos sitä ei käännetä, Suomen metsät muuttuvat ilmastopäästöjen lähteiksi jo parin vuoden kuluttua, kertoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tuore
Kuilu päästöjen ja ilmastonmuutosta hillitsevien nielujen välillä johtaa siihen, että Suomella on vaikeuksia saavuttaa EU:n kaudelle 2021–2025 asettamia ilmastovelvoitteita. Myös Suomen oma hiilineutraalisuustavoite vuodelle 2035 on vaarassa.
Metsien hiilinielu on pienentynyt 2010-luvulla. Se on seurausta erityisesti puuston kasvun alentumisesta ja hakkuiden lisääntymisestä.
Tilanteen korjaamiseksi selkein keino on Syken raportin perusteella hakkuiden vähentäminen. Nykyisellä hakkuutasolla Suomi ei pysty täyttämään EU:n jäsenmailleen asettamia tavoitteita.
”Tällainen viesti tutkimuksessa tulee väkisin esiin”, toteaa johtava tutkija Sampo Soimakallio Sykestä.
Soimakallion mukaan ”alijäämä” on valtava, useita kymmeniä miljoonia hiilidioksiditonneja vastaava määrä. Sen verran Suomi on jäämässä EU:n vuosille 2021–2025 asettamasta metsien vertailutasosta ja maankäyttösektorin velvoitteista.
”Näin tapahtuu erityisesti, mikäli hakkuut säilyvät korkealla tasolla tai jopa lisääntyvät nykytasosta”, Soimakallio sanoo.
Alijäämää ei todennäköisesti pystytä paikkaamaan vähentämällä päästöjä esimerkiksi liikenteessä. Tärkeimmäksi keinoksi jää hakkuiden vähentäminen.
”Hakkuut ovat kriittisin tekijä. Nykyisellä puuston kasvulla hakkuutason pitäisi olla reippaasti alempi kuin se on”, Soimakallio kertoo.
Syken arvion mukaan vuotuisen hakkuukertymän pitäisi olla 65–68 miljoonaa kuutiometriä.
Nykyisin metsiä hakataan keskimäärin noin 75 miljoonaa kuutiota vuodessa.
EU on asettanut maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden sektorille, eli niin sanotulle lulucf-sektorille sitovat jäsenmaakohtaiset velvoitteet kausille 2021–2025 ja 2026–2030.
Kaudella 2021–2025 velvoite on määritetty tilinpitoluokittain, jossa metsien ja puutuotteiden velvoite, niin sanottu vertailutaso, Suomelle on noin -29 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa.
Metsät ovat Suomessa olleet nettohiilinielu koko kasvihuonekaasujen tilastohistorian eli vuosien 1990–2021 ajan. Metsien hiilinielu on kuitenkin alentunut 1990- ja 2000-lukujen tasosta selvästi 2010-luvulla.
”Kehitys on huomattavan huolestuttava. Nieluja pitäisi pystyä kasvattamaan ja päästöjä vähentämään, mutta Suomessa suunta on nielujen osalta ollut 2010-luvulla hurja”, Soimakallio sanoo.
Jos vuosien 2010–2021 trendi metsien kasvihuonekaasutaseessa jatkuu, muuttuvat metsät Suomessa päästölähteeksi vuonna 2025, Syke toteaa raportissaan.
Suomella ei ole toistaiseksi käytössään ohjauskeinoja, joilla varmistettaisiin hoidetun metsämaan nielun olevan riittävän suuri velvoitteiden saavuttamiseksi.
Jotta riskiä velvoitteista jäämiselle voitaisiin pienentää, Suomessa tulisi Syken mukaan nopeasti ottaa käyttöön tai ainakin kokeiluun tehokkaita ohjauskeinoja.
”Tarvitaan järeitä ohjauskeinoja, sillä kiire on valtava. Puolet EU:n vertailukaudesta on jo mennyt. Informaatio-ohjaus ei enää riitä”, Soimakallio painottaa.
Yksi keino olisi korvaus, joka maksettaisiin metsänomistajalle hiilen sitomisesta metsiin. Tämä kannustaisi lykkäämään tai keventämään hakkuita.
Ohjauskeino ei kuitenkaan ole ongelmaton, sillä vastakkain ovat ilmastohyöty ja muun muassa metsäteollisuuden tuoma kansantaloudellinen hyöty.
Syken raportin mukaan alijäämän paikkaaminen lisäpäästövähennyksillä taakanjakosektorilla kuten liikenteessä, tai ostamalla nieluyksiköitä muilta jäsenmailta voi kuitenkin tulla hyvin kalliiksi.
Suomen ilmastopaneeli on arvioinut, että hiilinielujen romahdus voi maksaa Suomelle jopa miljardeja euroja.
”Nykyisellä kehityksellä voi olla arvaamattoman suuri hintalappu”, Syken Soimakallio toteaa.
Ohjauskeinojen käyttöönottotapaan ja käytännön toteutukseen on kuitenkin Syken raportin mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota. Tavoitteena tulee olla muun muassa toimijoiden sopeutumismahdollisuuksien parantaminen, epätoivotun ennakoivan käyttäytymisen, eli niin sanottujen aavistushakkuiden, ja hiilivuodon ehkäiseminen sekä hallinnointikulujen hillitseminen.
Suomen ympäristökeskuksen raportti Metsänielujen kehityssuunnat vuosina 2021–2025 ja suhde EU-velvoitteisiin sekä ohjauskeinot nielujen vahvistamiseksi julkistettiin torstaina.
Raporttiin on koostettu ohjauskeinoja Suomen metsien hiilinielun vahvistamiseksi ja analysoitu niiden kustannustehokkuutta, hyväksyttävyyttä, luotettavuutta sekä tulonsiirtovaikutuksia.
