Toukokuussa alkaa kaikkien Suomen koirien rekisteröinti – Näin kannattaa toimia

Rekisteröinti maksaa mutta verkossa vähemmän kuin paperilla.

Koiria Tervasaaren koirapuistossa Helsingissä kesällä

Ruokaviraston ylläpitämä koirarekisteri avautuu yksityishenkilöille toukokuun toisella viikolla. Rekisteriin pitää ilmoittaa kaikki koirat.

Suurin osa koirista on yksityishenkilöiden hallinnassa ja ne ilmoitetaan rekisteriin henkilötunnuksella.

Koiran tiedot voi ilmoittaa rekisteriin joko sähköisesti tai paperilomakkeella. Sähköinen rekisteröinti maksaa 10 euroa ja paperinen 19 euroa.

Sähköisen rekisteröinnin voi tehdä nettiosoitteessa koirarekisteri.ruokavirasto.fi, ja paperisen rekisteröinnin ohje on niin ikään viraston sivustolla.

Rekisteröinti tuli pakolliseksi vuodenvaihteessa, mutta teknisten ongelmien vuoksi rekisteri otetaan käyttöön 8. toukokuuta lähtien.

Lisäksi vuodenvaihteen jälkeen syntyneet koirat on pitänyt jo mikrosiruttaa viimeistään kolmen kuukauden iässä tai aiemmin, jos pennun haltija on vaihtunut.

Viimeistään elokuussa avataan yritysten ja yhdistysten hallinnassa olevien koirien rekisteröiminen y-tunnukselle.

Koirarekisteri on haltija- eikä omistajarekisteri, ja koiran haltija päättää, kummalle tunnukselle koiran ilmoittaa.

On mahdollista, että muutosvaiheessa on tilanteita, joissa haltijan vaihtuessa ei voi heti tehdä ilmoitusta. Jos yksityishenkilö hankkii koiran y-tunnukselliselta toimijalta, ilmoittaa hän koiran rekisteriin. Jos toimija hankkii koiran yksityishenkilöltä, voidaan vaihdos rekisteröidä, kun toimijoiden asiointi on avattu.

Y-tunnukselle koira voidaan ilmoittaa esimerkiksi, jos se on osana elinkeinotoimintaa. Tällainen voi olla koiravaljakkoyrityksessä tai homekoirana, tai yhdistyksissä tai yrityksissä, joissa koiria myydään, välitetään tai hoivataan tavallista pidempään. Tällaisia voivat olla esimerkiksi rescue-järjestöt, pentujen maahantuonti tai kasvatustoiminta elinkeinona.

Jos koiraa ei rekisteröi, viranomainen voi antaa kehotuksen tehdä se. Jos tämä ei riitä, voidaan antaa viranomaisen määräys, jota voidaan tehostaa uhkasakolla.

Tunnistusmerkinnän laiminlyönnistä voivat aluehallintovirasto ja ely-keskus lisäksi määrätä vähintään 300–5 000 euron seuraamusmaksun.

Suomessa on arviolta noin 700 000 koiraa, siruttamattomia noin 200 000.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat