Melanooma eli tummasolusyöpä todetaan vuosittain yhä useammalla suomalaisella, selviää tuoreista Syöpäjärjestöjen tilastoista.
Tilastojen mukaan melanooma lisääntyy Suomessa viiden prosentin vuosivauhtia. Järjestö kertoi tuoreista luvuista tiedotteessaan tiistaina. Melanooma on länsimaissa nopeimmin yleistyvä syöpä.
Tilastojen mukaan vuonna 2021 melanoomaan sairastui 981 miestä ja 798 naista. Ihomelanoomaan kuoli 199 ihmistä.
Monen syöpädiagnoosi on viivästynyt koronaviruspandemian vuoksi.
Tutkimuspäällikkö Karri Seppä Syöpäjärjestöjen tutkimuslaitoksesta pitää tätä huolestuttavana. Diagnoosin viivästyminen tarkoittaa sitä, että tauti ehtii edetä ennen hoitojen alkamista.
Melanooma on voimakkaasti lisääntyvä ihosyöpä, ja se lähettää jo melko varhaisessa vaiheessa etäpesäkkeitä. Ihosyövistä melanooma aiheuttaa eniten kuolemia.
Syöpäjärjestöjen Taloustutkimuksella teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan lapsia suojataan auringon uv-säteilyltä melko hyvin. Kyselyyn vastasi noin 590 aikuista.
Mitä pienempi lapsi on, sitä paremmin lasta suojataan säteilyltä.
Tutkimuksessa vanhemmat arvioivat sitä, montako kertaa heidän lapsena on palanut auringossa. Selvisi, että alakouluikäisistä noin puolet oli palanut vähintään kerran. 3–6-vuotiaista osuus oli noin kolmannes ja 0–2-vuotiaista noin viidesosa.
Ihon suojaamatta jättämisen syy oli useimmiten unohdus tai auringossa oleskelun venähtäminen. Lapset altistuvat auringolle arkisissa tilanteissa, kuten ulkona leikkiessä.
Säteilyturvakeskuksen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä selvisi, että aikuiset altistuvat auringolle vapaa-aikaa viettäessä terasseilla ja puistoissa. Moni altistuu auringolle myös pihatöissä, ulkoillessa ja retkeillessä. Kyselyyn vastasi noin tuhat aikuista.
Toki rannalla ja uidessakin säteilylle altistuu, mutta kyselyjen perusteella yhä harvempi varsinaisesti loikoilee auringossa ruskettumisen havitteleminen mielessään.
Vastaajista noin 60 prosenttia kertoi polttaneensa ihonsa etelänmatkalla viiden viime vuoden aikana. Ihon voi polttaa myös uidessa.
Suomessa uv-säteily on voimakkaimmillaan keskikesällä. Silloin uv-indeksi on Etelä-Suomessa 6–7. Välimeren seudulla lukemat voivat olla 9–10 ja päiväntasaajan seudulla 15–20.
Mitä paremmin aikuinen suojaa omaa ihoaan, sitä todennäköisemmin hän suojaa myös lapsensa ihoa.
Ongelmaa ei toki aiheuta ulkoilu, vaan riittämätön suojautuminen. Moni aikuinen ajattelee olevansa ulkona vain hetken, eikä siksi tarvitse suojaa.
Tärkein ihosyövän yksittäinen aiheuttaja on auringon uv-säteily ja sen kumulatiivinen annos eli elinikäinen auringolle altistuminen. Riskiä lisää myös ihon palaminen etenkin lapsena ja nuorena.
Terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund-Kuusela Syöpäjärjestöistä on huolissaan siitä, että osa vastaajista ei suojaa lastaan säteilyltä. Vastaajista viidesosa kertoi suojaavansa lapsensa ihoa silloin tällöin tai harvemmin.
Lisäksi kyselyssä kävi ilmi, että neljäsosan vastaajista mielestä lapsen ihon suojaaminen auringolta on vaikeaa.
Lapsen ihon suojaaminen on tärkeää, sillä iho on aikuista ohuempi ja suojamekanismit eivät ole vielä täysin kehittyneet. Lasta tulisi suojata säteilyltä vaatteilla ja hatulla, aurinkolaseilla, aurinkorasvalla sekä varjoon vetäytymisellä.
Ihomelanoomista noin 80 prosenttia olisi arvioiden mukaan ehkäistävissä ihon suojaamisella.
