Tehohoitoon joutuneiden koronaviruspotilaiden määrä on ollut nyt kolmisen viikkoa selvässä kasvusuunnassa pitkän rauhallisemman jakson jälkeen.
Heitä on nyt maan tehohoito-osastoilla noin kaksikymmentä.
”Tämä merkitsee selvää muutosta keskitalveen verrattuna, sillä helmi–maaliskuun ajan koronaan liittyvää tehohoidon tarvetta oli hyvin vähän”, kertoo anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen, joka myös vetää koronatehohoitoa koordinoivaa toimistoa Kuopiossa.
”Tällöin koko maassa samanaikaisesti hoidossa olevien potilaiden määrä pysytteli viiden molemmin puolin.”
Reinikaisen mukaan nykyiset lukemat merkitsevät potilasmäärää, jollainen on viimeksi nähty lyhytaikaisesti joulukuussa. Sitä ennen vastaava tilanne nähtiin hetkellisesti lokakuussa ja sitä ennen vuosi sitten.
Hän muistuttaa, että potilasmäärät eivät ole vielä isoja, mutta tapausten kasvukäyrä on jyrkkä. Tehohoidon tarpeen kasvu ei hänestä mene enää satunnaisvaihtelun piikkiin, vaan epidemian uusi vaihe on taas käsillä.
”Helmi–maaliskuussa oli vain aivan yksittäisiä potilaita, mutta nyt sitten tilanne on tämä. Tilanne on muuttunut kolmen viimeisen viikon aikana. Määrä ei ole kummoinen, mutta nousutrendi on kohtuullisen jyrkkä etenkin kahden viimeisen viikon aikana”, Reinikainen sanoo.
Hän ei halua ennustaa, miten tilanne kehittyy.
”On mahdotonta ennustaa, miten tästä mennään eteenpäin. Voikin tulla taas lasku, kuten on nähty. Mutta selvä muutos on viime viikkoina nähtävissä.”
Testauksia tehdään nykyään todella vähän, eikä Reinikaisellakaan ole tietoa, mikä viruksen alatyyppi nyt saattaisi aiheuttaa uutta isompaa tautiaaltoa.
”Taudinkuva on ennallaan, mutta on vaikea sanoa, mikä virusvariantti tämän aiheuttaa. Näyttää siltä, että alttiita ovat edelleen samat riskiryhmät kuin aiemminkin, eli korkea ikä ja pitkäaikaissairaudet vaikuttavat.”
”Taas on teho-osastoilla nähty hankalia viruskeuhkokuumeita ja vaikeata hengitysvajausta.”
Käytettävissä olevia tehohoitopaikkoja Suomessa on nyt noin 270.
”Henkilöstövaje ei ole toistaiseksi ollut tehohoidossa yhtä paha kuin terveydenhuollon monilla muilla sektoreilla, mutta ongelma koskee kyllä tehohoitoakin. Henkilöstöpulan vuoksi valmiutemme vastata mahdollisesti kasvaviin potilasmääriin on valitettavasti nyt heikompi kuin se oli keväällä 2020”, Reinikainen kertoo.
Keväällä 2020 tehohoidossa oli enimmillään hieman yli 80 koronaviruspotilasta samanaikaisesti. Tuolloin sairaalat joutuivat kasvattamaan tehohoidon kapasiteettia muun muassa supistamalla sairaaloiden muuta toimintaa.
”Nykyiset noin 20 potilasta eivät vielä aiheuta ongelmia tehohoitokapasiteetin riittävyydelle, mutta jos noususuunta jatkuu, niin pian on haasteita edessä. Kokemus on osoittanut, että noin 40–50 tehohoitopotilasta on eräänlainen kipuraja.”
Jos koronaviruspotilaiden määrä ylittää tuon, jäljelle jäävät paikat ja henkilökunta eivät oikein tahdo riittää muiden tehohoitopotilaiden hoitoon.
”Tuonkin koronapotilasmäärän hoituminen ilman suuria vaikeuksia edellyttäisi sitä, että potilaat jakautuvat jokseenkin tasaisesti eri puolille maata. Se ei useinkaan toteudu, vaan epidemia kohtelee maan eri osia epätasaisesti. Siksi teho-osaston ylikuormitus voi jossakin uhata, vaikka koko maan osalta ei vielä oltaisi lähelläkään tuota viittäkymmentä”, Reinikainen toteaa.
Erityistä keskittymistä jollekin alueelle ei ole. Husin alueella on noin kolmannes potilaista.
