Maailman sotilasmenot kohosivat viime vuonna ennätystasolle 2 240 miljardiin dollariin eli runsaaseen 2 000 miljardiin euroon, kertoo Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti (Sipri) raportissaan.
Maailman sotilasmenot kasvoivat kahdeksatta vuotta peräkkäin. Viime vuonna kasvua kertyi reaalisesti eli inflaatiokorjattuna 3,7 prosenttia.
Eniten rahaa sotilasmenoihin käyttivät Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Intia ja Saudi-Arabia.
Jyrkintä sotilasmenojen kasvu oli Euroopassa, missä sotilasmenot paisuivat viime vuonna reaalisesti 13 prosenttia. Venäjän helmikuussa 2022 aloittama laaja hyökkäyssota Ukrainassa oli merkittävä syy Euroopan sotilasmenojen tuntuvalle kasvulle.
Siprin mukaan Ukrainalle annettu sotilaallinen apu ja huolet Venäjän kasvaneesta uhkasta vaikuttivat merkittävästi monien valtioiden päätöksiin sotilasmenoista.
”Sotilasmenojen jatkuva kasvu viime vuosina on merkki siitä, että elämme yhä turvattomammassa maailmassa”, sanoo Siprin vanhempi tutkija Nan Tian tiedotteessa.
”Valtiot lisäävät sotilasmenojaan vastauksena heikentyvään turvallisuusympäristöön, jonka ne eivät odota paranevan lähitulevaisuudessa.”
Suomen sotilasmenot kasvoivat Siprin mukaan inflaatiokorjattuina peräti 36 prosenttia ja kohosivat viime vuonna 4,8 miljardiin dollariin eli noin 4,4 miljardiin euroon. Tämä oli Siprin mukaan suurin vuosittainen kasvu Suomen sotilasmenoissa sitten vuoden 1962.
Jyrkkä kasvu johtui pääosin asehankinnoista, jotka muodostivat viime vuonna noin kolmanneksen Suomen sotilasmenoista.
Sotilasmenojaan kasvattivat runsaasti myös muun muassa Liettua (inflaatiokorjattuna +27 prosenttia), Ruotsi (+12 prosenttia) ja Puola (+11 prosenttia).
Keski- ja Länsi-Euroopan maat käyttivät viime vuonna sotilasmenoihin yhteensä 345 miljardia dollaria. Reaalisesti mitattuna näiden maiden sotilasmenot kohosivat ensimmäistä kertaa korkeammiksi kuin vuonna 1989, jolloin kylmä sota oli päättymässä.
Siprin mukaan Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan oli välitön vaikutus Keski- ja Länsi-Euroopan maiden päätöksiin sotilasmenoista. Monet valtiot tekivät usean vuoden mittaisia suunnitelmia satsausten lisäämisestä.
”Voimme perustellusti odottaa Keski- ja Länsi-Euroopan sotilasmenojen jatkavan kasvuaan tulevina vuosina”, sanoo Siprin vanhempi tutkija Diego Lopes da Silva tiedotteessa.
Ukrainan sotilasmenot yli seitsenkertaistuivat viime vuonna ja olivat 44 miljardia dollaria. Summa ei sisällä Ukrainalle toimitettua sotilaallista apua.
Venäjän sotilasmenot kasvoivat yhdeksän prosenttia ja olivat Siprin arvion mukaan 86 miljardia dollaria. Siprin mukaan Venäjän viime vuoden luvut ovat hyvin epävarmoja, koska maan viranomaiset ovat aiempaa läpinäkymättömämpiä.
Ylivoimaisesti suurimmat sotilasmenot olivat Yhdysvalloilla, 877 miljardia dollaria. Siitä Ukrainalle annetun sotilaallisen avun osuus oli noin 20 miljardia dollaria.
Selkeä kakkonen on Kiina, jonka viime vuoden sotilasmenoiksi Sipri arvioi 292 miljardia dollaria. Kyseessä oli jo 28:s peräkkäinen vuosi, jolloin Kiinan sotilasmenot kasvoivat.