Melanooma todetaan vuosittain yhä useammalla suomalaisella.
Mutta mistä tunnistaa vaarallisen ihomuutoksen? Entä milloin kannattaa mennä lääkäriin?
Kaikki ihomuutokset eivät johdu syövästä, terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund-Kuusela Syöpäjärjestöistä muistuttaa. Esimerkiksi luomien lisääntyminen on normaalia.
”Omaa ihoa kannattaa kuitenkin säännöllisin ajoin tarkkailla”, Löflund-Kuusela sanoo.
”Jos ihomuutokset eivät parane tai luomen kasvu on nopeaa, luomen tai ihon väri muuttuu, on haavautumia tai epätavallista verenvuotoa, on hyvä hakeutua terveydenhuoltoon.”
Ihosyövässä iholla on havaittavissa useimmiten näkyviä muutoksia. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ihosyöpä diagnosoidaan ja ihomuutos leikataan pois, sen parempi on taudin ennuste.
”Kannustan hakeutumaan lääkäriin, mikäli ihomuutos tai luomi huolestuttaa.Terveydenhuollon ammattilainen tutkii, mistä muutoksesta on kyse.”
Fakta
Ihosyöpä
Ihosyöpä syntyy, kun ihokudoksen terveet solut alkavat muuttua pahanlaatuisiksi.
Ihosyöpien riski kasvaa iän myötä, mutta syöpiä esiintyy myös nuorilla aikuisilla.
Tärkein ihosyövän yksittäinen aiheuttaja on auringon uv-säteily ja sen kumulatiivinen annos. Paras tapa ehkäistä ihosyöpiä on suojautua säteilyltä.
Erityisen alttiita ihosyövälle ja melanoomalle ovat vaaleaihoiset, sinisilmäiset, pisamaiset ja herkästi palavat ihmiset. Riskiä suurentaa myös muun muassa runsasluomisuus ja epätyypilliset luomet.
Lähde: Syöpäjärjestöt
Tyvisolusyöpä
Yleisin ihosyöpä on tyvisolusyöpä eli basaliooma. Tyvisolusyöpä lähettää harvoin etäpesäkkeitä.
Tyvisolusyöpä näkyy haavautuneina ihomuutoksina tai kyhmyinä. Niitä voi ilmestyä kasvoille, päälakeen, korviin, ylävartaloon tai kädenselkiin. Haavaumat ovat yleensä kivuttomia.
Syöpä voi alkaa pienenä vaaleanpunaisena tai punaisena oireettomana kyhmynä, jonka päällä kuultaa laajentuneita verisuonia. Muutos kasvaa hitaasti ja kasvaessaan haavautuu keskeltä. Keskiosan ympärille muodostuu reunavalli, joka on kyhmyinen ja helminauhamainen.
Tyvisolusyöpä voi olla myös tasainen tai lievästi koholla. Silloin muutos on tarkkarajainen ja punoittava läiskä, jossa on ohut lankamainen reunavalli. Tavallisesti muutoksessa näkyy pieniä pinnallisia haavaumia ja rupia.
Tyvisolusyöpä voi alkaa kyhmynä, jonka päällä kuultaa laajentuneita verisuonia.
Okasolusyöpä
Toinen yleinen syöpä on okasolusyöpä. Sitä esiintyy valolle altistuneiden ihoalueiden lisäksi kroonisten haavojen ja ärtyneiden arpien yhteydessä sekä limakalvojen rajoilla, jopa huulessa.
Syöpä käyttäytyy tyvisolusyöpää aggressiivisemmin: se aiheuttaa haavaumia ja kasvaa nopeammin ja syvemmälle sekä lähettää joskus etäpesäkkeitä.
Syöpä alkaa useimmiten aurinkokeratoosin tai Bowenin taudin esiasteista. Terveyskirjaston mukaan näistä ensimmäinen on yleisempi.
Molemmat ovat punoittavia, kooltaan tavallisesti 1–3 senttimetrin kokoisia pyöreähköjä läiskiä. Molemmissa saattaa esiintyä hilseilyä, jonka myötä iho paksuuntuu. Läiskä voi myös muistuttaa rupea.
Joskus okasolusyöpä ilmaantuu punertavana kyhmynä ja haavautuu suuremmaksi muuttuessaan. Muutoksen ympärillä saattaa olla kasvaimen esiasteita.
Okasolusyöpä voi myös muistuttaa rupea.
Melanooma
Tummasolusyöpä eli melanooma on ihosyövistä vakavin, sillä se lisääntyy voimakkaasti.
Melanooma voi saada alkunsa olevasta olemasta luomesta, syntyä uutena luomena tai ihomuutoksena aiemmin terveelle iholle.
Syöpäjärjestöt ohjeistaakin näyttämään lääkärille luomea, joka on kasvanut tai muuttunut epätarkkarajaiseksi tai väriltään epätasaiseksi.
Myös kovalta, aralta tai kutisevalta tuntuva luomi voi olla melanoomaa. Sama pätee haavautuviin, visvaa tai verta vuotaviin luomiin. Luomen ympärille kehittyvät tummat pisteet ovat merkki melanoomasta.
Melanooma voi olla myös limakalvoilla tai silmässä.
Luomi voi muuttua melanoomaksi tai melanooma voi tulla iholle uutena luomena.
