Suositeltu oppilasmäärä yhtä kouluterveydenhoitajaa kohden vähenee, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotteessaan. Se on julkaissut uudet suositukset kouluterveydenhuollon ja lastenneuvolan henkilöstön mitoituksista.
Jatkossa suositeltu oppilasmäärä yhtä kouluterveydenhoitajaa kohden on 460, kun se aiemmassa suosituksessa oli 600. Koululääkärin oppilasmäärä pysyy ennallaan 2 100 oppilaassa.
Myös lastenneuvolassa suositeltu lapsimäärä terveydenhoitajaa ja lääkäriä kohden vähenee aiemmasta. Jatkossa lastenneuvolassa suositeltu lapsimäärä on terveydenhoitajalla 320, kun se oli aiemmin 400 lasta. Lastenneuvolan lääkärin kontolle suositellaan jatkossa 2 270:tä lasta, kun aiemmin suositus oli 2 800 lasta.
THL sai sosiaali- ja terveysministeriöltä syksyllä 2022 tehtäväksi laatia uudet laskelmat lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon henkilöstömitoituksista. Aiemmat henkilöstömitoitussuositukset ovat vuodelta 2004. Lainsäädännön muuttumisen myötä työntekijöiden työnkuva on nykyisin erilainen.
Vuonna 2009 esimerkiksi vanhempien ja koko perheen hyvinvointi tuli osaksi lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon työtä.
Suositukset kuvaavat työn toteuttamiseen tarvittavan työntekijäresurssin minimiä.
Paikallisesti sovittavaksi jää se, miten työntekijäkohtaisissa mitoituksissa huomioidaan esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset asiakkaat ja erityisesti tulkin käytön tarve tapaamisissa tai useat työskentelytoimipisteet ja työaikana kuljettavat matkat.
Uusissa mitoituslaskelmissa on huomioitu lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveydenhoitajan sekä lääkärin työn kokonaisuus kaikkine tehtävineen. Määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi työaikaa on laskettu lapsen, oppilaan ja perheen tarpeen mukaiseen asiointiin eli tarvittaviin seuranta-, lisä - ja tukikäynteihin. Myös monialaiselle yhteistyölle on osoitettu työaikaa.
”Terveystarkastusten on tärkeää toteutua kaikille, mutta lisäksi lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa pitää olla edellytykset tarttua hyvinvoinnin riskeihin ja ongelmiin ajoissa ja yksilöllisesti”, sanoo ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola THL:stä tiedotteessa.
Hänen mukaansa kouluterveydenhuollon nykyarjessa esimerkiksi oppilaiden mielenterveyspulmien selvittelyyn ja tukeen tarvitaan toistuvia tapaamisia ja usein monialaista yhteistyötä muiden opiskeluhuoltopalvelujen, opettajien ja erikoissairaanhoidon kanssa.
Uudistustyön käynnistys- ja valmisteluvaiheessa kuultiin Kymenlaakson ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueiden lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon ammattilaisia ja esihenkilöitä.
