Kaikkien kolme vuotta täyttäneiden lasten pitäisi osallistua varhaiskasvatukseen. Näin ehdottaa terveyserojen kaventamista pohtinut sosiaali- ja terveysministeriön tieteellinen työryhmä, jonka raportti julkaistiin tiistaina.
Työryhmän mukaan yli 3-vuotiaiden lasten osallistumisen varhaiskasvatukseen pitää olla velvoittavaa. Tällä hetkellä esiopetus on kaikille lapsille pakollista.
”Velvoittavuudesta käydään varmasti eettistä keskustelua”, sanoi tutkijaryhmän puheenjohtaja, professori Erkki Vartiainen.
Suomessa 3–5-vuotiaiden osuus varhaiskasvatuksessa olevista on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka osuus onkin viime vuosina jonkin verran noussut. 88 prosenttia 3–5-vuotiaista suomalaislapsista osallistui vuonna 2020 varhaiskasvatukseen, kun Tanskassa ja Norjassa luku oli 97 prosenttia ja Ruotsissa 95 prosenttia.
Lapset saavat varhaiskasvatuksesta työryhmän mukaan parhaan hyödyn, jos se aloitetaan mahdollisimman aikaisin eikä vasta esiopetusiässä. Esiopetus alkaa yleensä vuonna, jona lapsi täyttää kuusi vuotta.
Lisäksi päiväkodissa tai perhepäivähoidossa oleminen on työryhmän mukaan merkittävää suomen kielen oppimisen kannalta.
Viime syksynä julkaistun Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) tutkimuksen mukaan kotihoidon tuen vaikutukset ovat negatiivisia sekä äideille että lapsille.
Tutkijoiden mukaan tämän hetken varhaiskasvatus on kriisissä. Alasta pitäisi tehdä houkuttelevampi uravaihtoehto parantamalla päiväkotien työoloja ja nostamalla lastenhoitajien ja varhaiskasvatuksen opettajien palkkoja.
”Jos epäonnistumme varhaiskasvatuksessa, vaarana on, että terveyserot jatkavat kasvuaan pitkälle vuosikymmenien päähän”, raportissa tiivistetään.
Työryhmällä on yhteensä seitsemän ehdotusta, joilla voitaisiin kaventaa suomalaisten terveyseroja.
”Ehdotukset turvaavat kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kantokykyä”, sanoi ryhmän jäsenenä ollut Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen.
Yksi keskeisistä ehdotuksista on lapsiperheköyhyyden vähentäminen. Siinä työkaluiksi on ehdotettu muiden muassa lapsilisäjärjestelmän uudistamista niin, että se kohdentuu nimenomaan heikoimmassa taloudellisessa asemassa oleville perheille, ja lasten harrastusten kohdennettua tukemista.
Näitä muutoksia työryhmä ehdotti terveyserojen kaventamiseksi
■ Lapsiperheköyhyyden vähentäminen
■ Kaikki lapset varhaiskasvatukseen kolmevuotiaasta alkaen
■ Varmistetaan jokaiselle nuorelle perusasteen jälkeinen tutkinto
■ Terveyden edistäminen joukkoruokailuun panostamalla
■ Terveysperusteinen vero
■ Pidättäydytään kaupallisten intressien lisäämisestä alkoholimarkkinoilla
■ Psykiatrisen avohoidon sijoittaminen kynnyksettömänä sote-palveluihin
Lähde: STM:n tieteellinen asiantuntijaryhmä terveyden eriarvoisuuden vähentämiseksi
Suomalaisten – sekä naisten että miesten – elinajanodote on kasvanut 1990-luvulta yli viidellä vuodella. Suomalaisten terveys vaihtelee kuitenkin merkittävästi sosioekonomisen aseman, sukupuolen, siviilisäädyn, asuinalueen ja äidinkielen mukaan.
Lue lisää: Näin suomalaiset kuolevat nuorena: Joukosta erottuu kaksi ryhmää, joiden elintavat enteilevät pahaa
Terveyserojen kaventamiskeinoja pohtinut työryhmä kiinnitti huomiota ehdotuksissaan siihen, mitä suomalaiset syövät. Yhä edelleen suomalaisten ruokavaliossa on tutkitusti liikaa lihaa ja liian vähän kasviksia.
Ehdotuslistalla ovat verot epäterveellisille ruoille, jotka sisältävät suolaa, sokeria tai kovia rasvoja.
