Miten on mahdollista, että Suomessa on kansainvälisessä vertailussa paljon psykiatreja, mutta maata vaivaa krooninen psykiatripula? Ja potilaat odottavat jonossa psykiatrian erikoissairaanhoitoa.
Suomen 900 työikäisen psykiatrin määrä on OECD:n tai Pohjoismaiden välisessä vertailussa huipputasoa. Hyvinvointialueilla on kuitenkin arviolta pari sataa psykiatrian erikoislääkärin paikkaa auki. Suurin pula psykiatreista on Itä- ja Pohjois-Suomessa.
”Yllättävää on, että meillä on paljon psykiatreja, mutta he eivät riitä lähimainkaan Suomessa olevien virkojen määrään verrattuna. Tätä ei ole kukaan kansallisesti koordinoinut”, sanoo Husin psykiatrian toimialajohtaja Jesper Ekelund.
Ekelundin mielestä on korkea aika, että hyvinvointialueet, sosiaali- ja terveysministeriö, valvovat viranomaiset ja Kela nostavat katseen omista organisaatioistaan ylemmäs ja katsovat kokonaisuutta. Hänen mukaansa psykiatrien työnkuvaan pitää tehdä radikaaleja muutoksia.
”Suomen järjestelmä on luonut umpikujan, jossa psykiatreilla on liikaa tehtäviä. Heitä ei riitä tehtäviin, jotka heille on annettu. Työnkuva on nyt laaja ja vaativa. Esimerkiksi Kela edellyttää psykiatrin lausuntoa monenlaisiin etuuksiin. Se työllistää paljon”, Ekelund sanoo.
Hänen mukaansa jopa kokeneet Husin psykiatrit kertovat käyttävänsä 70 prosenttia työajastaan lausuntojen kirjoittamiseen.
Samoin tilanteen näkevät Pirkanmaan hyvinvointialueen psykiatrian toimialuejohtaja Hanna-Mari Alanen ja Turun yliopistollisen sairaalan (Tyks) psykiatrian tulosryhmäjohtaja Jyrki Heikkilä.
”Psykiatrit ovat lausuntoautomaatteja”, Heikkilä sanoo.
”Pirkanmaalla on ostettu psykiatrien työtä ostopalveluina, eläkkeeltä on tullut psykiatreja urakoimaan lausuntoja ja on aloitettu lauantaipoliklinikoita. Mutta ei se riitä. Yksi hyvinvointialue ei näitä ongelmia voi yksin ratkoa. Tarvitaan yhteisiä, isoja, radikaaleja muutoksia”, sanoo Hanna-Mari Alanen.
Alanen ehti jo irtisanoutua helmikuussa, koska hän koki, ettei pysty vastaamaan Pirkanmaan psykiatrian toiminnasta. Pirkanmaalla psykiatrian hoitojonot ovat maan pisimpiä. Hyvinvointialueen johdon kanssa neuvoteltuaan hän kuitenkin päätti jatkaa virassaan.
Pitkäniemen sairaalassa hoidetaan Pirkanmaan alueen psykiatrisia potilaita.
Husin Jesper Ekelundin mukaan etuusjärjestelmästä tulee paljon ulkopuolista painetta, joka syö psykiatrien työaikaa. Hän antaa esimerkin Kelan rahoittamasta kuntoutuspsykoterapiasta.
Joka vuosi noin 60 000 suomalaista on Kelan psykoterapian kautta hoidossa. Jokainen heistä tarvitsee joka vuosi lääkärin lausunnon, ensimmäisellä kerralla psykiatrian erikoislääkärin lausunnon. Joka vuosi kirjoitetaan siis 60 000 lääkärinlausuntoa. Lähes kaikki hakemukset hyväksytään ja hakijat saavat Kelalta maksusitoumuksen kuntoutuspsykoterapiaan.
”Tämä on aivan turha prosessi, joka ei tuo mitään lisäarvoa”, Ekelund sanoo.
”Yksinkertaisella päätöksellä voisimme vähentää 60 000 lausuntoa ja 60 000 työtuntia. Psykoterapia voisi olla hoito muiden joukossa, ja se voitaisiin hyväksyä kuten muutkin hoidot”, Ekelund sanoo.
Ekelund ehdottaa, että Kelan rahat voitaisiin saman tien siirtää hyvinvointialueille.
”Se olisi tehokkaampi mekanismi. Siihen vain liittyy paljon intressejä ja monet vastustavat muutosta”, hän sanoo.
Ainakaan vielä psykiatrisen hoidon täysremonttia ei ole näköpiirissä. Siispä hyvinvointialueet yrittävät hiki hatussa ja kilpaa rekrytoida psykiatreja, jotta hoitojonot saataisiin hallintaan.
Psykiatripula vaivaa kaikkia hyvinvointialueita ja 14 prosenttia viroista on tyhjinä koko maassa Kuntatyönantajien kyselyn mukaan. Tilanne on hankalin kaikista lääketieteen erikoisaloista.
Todellisuudessa tilanne on paljon synkempi. Jesper Ekelundin mukaan psykiatripulan voi ymmärtää, jos katsotaan Suomen psykiatrimäärä ja jaetaan se tasaisesti hyvinvointialueille niiden väestöpohjan mukaan.
Tällä laskutavalla Husin alueella psykiatreja on 79 prosenttia tarvittavasta määrästä, Varsinais-Suomessa 84 prosenttia, Pirkanmaalla 78 prosenttia ja koko Suomen tasolla vain 63 prosenttia.
Kovin pula on Pohjanmaan, Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen alueilla.
Turun Tyksin Jyrki Heikkilä kuvaa nollasummapeliä.
”Voi olla, että kovasti rekrytoimalla voimme saada psykiatrin Tampereelta tai Helsingistä, mutta sitten heillä on taas yksi psykiatri vähemmän.”
Hyvinvointialueilla oli maaliskuun lopussa 3 630 ihmistä hoitojonossa psykiatrian erikoissairaanhoitoon, käy ilmi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL)ensimmäisestä hyvinvointialueita koskevasta hoitoonpääsytilastosta.
Tilastosta erottuu Pirkanmaan hyvinvointialue, jossa psykiatrian hoitojonossa oli yli 1 600 ihmistä. Hoitojonot painottuvat mielialahäiriöpoliklinikoille.
Pirkanmaan psykiatrian toimialuejohtaja Hanna-Mari Alanen arvioi, että psykiatrian ongelmat ovat kasvaneet useista pienistä puroista vuosien varrella. Niistä monet johtuvat työnkuvan pullistumisesta ja työviihtyvyyden ongelmista.
Hankejohtaja Samuli Saarni, Suomen psykologiliiton ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Vera Gerkov , johtava asiantuntija Kristian Wahlbeck, projektipäällikkö Pertti Virta, ministeri Krista Kiuru, Husin toimialajohtaja Jesper Ekelund ja linjajohtaja Leena Repokari maaliskuussa pidetyssä tiedotustilaisuudessa mielenterveyspalvelujen vahvistamisesta.
Sosiaali- ja terveysministeriö on selvittänyt erikoislääkäreiden tarvetta vuoteen 2035 mennessä. Sen mukaan noin 70 prosenttia Suomen psykiatreista on tulossa eläkeikään kymmenen vuoden päästä.
Selvityksessä on laskettu, että psykiatrien määrän lisäämiseksi pitäisi valmistua vuosittain 80 psykiatrian erikoislääkäriä. Nyt heitä valmistuu 40 vuodessa.
Selvityksen yksi tekijöistä, erikoislääkärikoulutuksen koordinaattori Johanna Rellman arvioi noin 50 valmistuvan psykiatrian erikoislääkärin olevan mahdollista.
”On olennaista perata asiaa monella tasolla. Psykiatri tekee potilastyötä varsin vähän. Lisäksi julkinen puoli ei pysty kilpailemaan yksityisen kanssa palkkauksessa”, Rellman sanoo.
Hän nostaa esiin myös sen, että psykiatrien työpanosta menee yksityisellä sektorilla yksilöterapioihin.
Entä ovatko lääketieteellisten tiedekuntien sisäänoton kriteerit kunnossa?
”Lääkärikoulutukseen valitaan opiskelijat mahdollisimman nopeasti lukion jälkeen matemaattisia aineita painottaen. Se ei varmasti ole psykiatristen alojen kannalta hyvä”, Johanna Rellman sanoo.
Rellman pohtii myös, onko psykiatrian opetus lääketieteellisessä sellaista, että nuoret lääkärit saisivat hyvän kuvan psykiatrian erikoisalasta. Lisäksi ongelma alkaa olla, että kouluttajalääkärit ovat käymässä vähiin.
Tyks-psykiatrian toimialajohtaja Jyrki Heikkilä pitää tärkeänä, että kokeneet, taitavat psykiatrit kouluttavat nuoria.
”Psykiatrin työssä pääsee näkemään ihmisen kokonaisuutena. Ala tarjoaa monia polkuja: potilastyötä, tieteellistä työtä tai hallinnollista suuntautumista”, Heikkilä sanoo.
Kolme toimialajohtajaa näkee järjestelmän suurena ongelmana sen, että monien hyvinvointialueiden on pakko ostaa psykiatriapalveluita kalliilla, virkalääkärin työhön verrattuna jopa nelinkertaisella hinnalla.
”Usein ostopalvelupsykiatri tekee töitä esimerkiksi yhden päivän viikossa. Kokonaisuuden kasaaminen on todella mutkikas palapeli. Psykiatria on tiimityötä hoitajien, lääkärien ja muiden ammattilaisten kesken ja kun henkilöstö on hajanaista, tiimityö on vaikeaa”, Hanna-Mari Alanen sanoo.
Jyrki Heikkilän mielestä psykiatriaa piinaa noidankehä, jossa vuokralääkäriyritykset rekrytoivat tehokkaasti julkisen puolen lääkäreitä omille listoilleen. Ja sitten kustannukset pääsevät räjähtämään.
OIKAISU: 9.5. kello 11.30 Pääkuvan kuvatekstissä luki aiemmin, että rakennuksessa toimii vanhuspsykiatrian avohoito-osasto ja syömishäiriöyksikkö. Nämä toimivat muualla ja kyseisessä rakennuksessa on muiden muassa Tyksin vanhuspsykiatrian osasto.