Oriveden kultakaivoksessa sijaitsevaa laitonta kaatopaikkaa on alettu tyhjentää ja siivota. Sisä-Suomen poliisi arvioi, että tyhjennys ja siivous vievät kolmisen viikkoa.
Rikostutkintaa johtavan rikoskomisario Joni Länsipuron mukaan kaikki kaatopaikkana käytetystä kaivoskuilusta nostettava jäte dokumentoidaan.
Dokumentointi on tärkeää vastuun kohdentamiseksi. Jätekuormia tutkivat useat poliisit.
Oriveden kultakaivoksen omistaa australialainen kaivosyhtiö Dragon Mining.
Kaivoskuilun tyhjennyksen hoitaa ulkopuolinen urakoitsija, joka ei ole aikaisemmin työskennellyt Oriveden kaivokselle.
”Tällä hetkellä kuilusta nouseva aines on pääosin kiviainesta, mikä on loogista, kaivoksessa kun ollaan”, Länsipuro kertoo.
”Kaikesta muusta jätteestä poliisi tekee havainnot, jotka kirjataan ylös. Jokainen jätekasa numeroidaan, ja silmämääräisen arvioinnin jälkeen jätteistä otetaan mahdollisesti näytteitä.”
Länsipuro sanoo, että poliisia kiinnostavat erityisesti muun muassa pakkausjätteen seasta löytyvät päivämäärätiedot.
”Päivämäärien avulla pystymme haarukoimaan sitä, milloin jäte on kuiluun mennyt.”
Tavoitteena on kohdentaa vastuu oikealle taholle, sillä kaivoksella on ollut useita omistajia ja siten useita vastuuhenkilöitä.
”Vastuuta ei myöskään haluta kohdentaa tahoille, joille se ei kuulu”, Länsipuro kertoo.
Kriittisiin jätteisiin kuuluvat myös räjähteet, erityisesti räjähtämättä jääneet.
”Ne on tärkeää seuloa esiin ja tehdä vaarattomiksi.”
Länsipuron mukaan jätekuilun tyhjentäminen on poikkeuksellinen operaatio.
”Jäte on junttaantunut kuiluun, ja siksi sen saaminen ylös ei käy aivan helposti. Tarvitaan huomattavasti tavallista järeämpiä keinoja ja työvälineitä.”
Länsipuro sanoo, että tyhjennystä on valmisteltu hyvässä yhteishengessä poliisin, Pirkanmaan ely-keskuksen ja kaivosyhtiö Dragon Miningin kanssa.
”Tyhjentämisen jälkeen alkaa suurin työ. Ensin aines seulotaan ja toimitetaan jätteidenkäsittelylaitokselle. Sen jälkeen päästään selvittämään, kuinka vastuut kuuluu kohdentaa.”
Länsipuro arvioi, että tapauksen esitutkinta on valmis loppuvuodesta.
Oriveden kaivoksessa oli alkuvuodesta 2019 meneillään hallittu alasajo. Malmia lastattiin pyöräkuormaimella kuormurin lavalle ja kuljetettiin maan pinnalle jatkokuljetusta odottamaan.
Kaivosalueella sijaitsevaan kaivoskuiluun on sijoitettu jätteitä ympäristölupien vastaisesti lähes kaivostoiminnan alusta asti.
Kaivostoiminnan käynnisti alueella Outokumpu vuonna 1994, ja toiminta jatkui yhtäjaksoisesti vuoteen 2003 asti.
Kun Outokumpu luopui kaivostoiminnastaan, Oriveden kaivoksen liiketoiminta siirtyi Polar Miningille, joka avasi kaivoksen uudestaan vuonna 2007. Polar Miningin emoyhtiö on australialainen Dragon Mining.
Jätteiden luvaton sijoittaminen kaivoskuiluun päättyi vasta vuonna 2016, jolloin Oriveden kaivoksen silloinen johto sai tietää asiasta. Tuolloin työntekijöitä kiellettiin jatkamasta jätteiden sijoittamista kuiluun.
Kaivosyhtiön johto jätti kertomatta asiasta viranomaisille. Uutisiin aihe nousi vuonna 2018, kun Suomen Kuvalehti kertoi kaivoskuiluun säilötyistä jätteistä.
Asian tultua julkisuuteen Sisä-Suomen poliisi aloitti esitutkinnan mahdollisista ympäristörikoksista. Kaivoksen toiminnan lopettamisesta päätettiin kesäkuussa 2019, jolloin kaivokselta evättiin ympäristölupa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä.
””Edes ongelmallista kaivosta ei voida lopettaa kuin seinään.”
Jätteiden siivoaminen alkaa siis vasta nyt, viisi vuotta asian julkitulosta.
Oriveden kultakaivoksen tapaukseen perehtynyt ylitarkastaja Vesa Hyvärinen Pirkanmaan ely-keskuksesta kertoo, että toimeen tarttumisessa kesti pitkään pääosin byrokraattisista syistä.
”Edes ongelmallista kaivosta ei voida lopettaa kuin seinään. On tiettyjä prosesseja, jotka pitää käydä läpi ennen kuin jätekuormaajat voidaan tuoda tontille.”
Hyvärinen kertoo ely-keskuksen pyrkineen alusta asti siihen, että lainvastaisesti sijoitettu jäte poistetaan kaivoksesta.
”Jätteen laatua on myös pitänyt tutkia, koska siitä on ollut erimielisyyttä elyn ja Dragon Miningin välillä.”
Jätteiden sijoituspaikan pitää täyttää maanalaiselle sijoituspaikalle asetetut vaatimukset. Myös itse jätteen pitää soveltua sijoitettavaksi maan alle.
Nämä kriteerit on määritelty säädöksissä. Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista määrittää sijoitukseen soveltuvan jätteen laadun. Euroopan neuvoston päätöksellä on puolestaan määritetty jätteen maanalaiselle sijoituspaikalle asetetut vaatimukset.
”Tutkimusten tulosten seurauksena Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto teki päätöksen, etteivät kriteerit täyty”, Hyvärinen sanoo.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen Dragon Mining haki vielä aluehallintovirastolta lupaa jätteiden säilömiseen kaivoksessa. Se evättiin huhtikuussa 2022.
Kaivospäällikkö Petteri Tanner jo hylätyssä kaivoskäytävässä vuonna 2019.
Dragon Miningin australialainen toimitusjohtaja Brett Smith arveli HS:n artikkelissa tammikuussa 2019, että luvaton jätteiden dumppaaminen jatkui pitkään ”todennäköisesti siksi, että kaivoksella työskenteli useita Outokummun ajoilta asti siellä olleita henkilöitä, jotka olivat olleet käytäntöä aloittamassa”.
Samassa yhteydessä Smith uskoi kaivokseen haudattujen maanalaisten jätteiden aiheuttaneen korkeintaan vähäisiä ympäristöhaittoja.
Lue lisää: Tervetuloa lohikäärmeen luolaan
Pirkanmaan ely-keskuksen Hyvärinen sanoo, että toistaiseksi on mahdotonta eritellä tarkasti itse kaatopaikan aiheuttamia ympäristöhaittoja suhteessa kaivostoiminnan muihin, yleisesti tiedossa oleviin haittoihin.
”Tietenkin syy siihen, miksi kaivosyhtiölle ei myönnetty lupaa jättää jätteitä kaivoskuiluun, on juuri se, että pidetään mahdollisena, että paikoilleen jätettynä kaatopaikka saattaisi aiheuttaa haittoja.”
Oriveden kultakaivoksen aiheuttamista ympäristöhaitoista kerrottiin ensimmäisen kerran laajalti jo vuonna 2012, kuusi vuotta ennen laittoman kaatopaikan paljastumista.
Muun muassa HS kirjoitti tuolloin, että kaivoksen kuivatusvesien alumiini-, typpi- ja sulfaattipitoisuudet olivat huomattavia ja näkyivät kasvaneina haitta-aineiden määrinä sekä Oriveden Ala-Jalkajärvessä että Peräjärvessä.
Päästöt olivat vaikuttaneet näiden järvien kalastoon ja haitanneet muun muassa kalojen lisääntymistä.
