Venäläinen liikemies on nostanut Yleä vastaan oikeusjutun Monacossa. Hän vaatii uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavalle päätoimittajalle Jouko Jokiselle sakkoja kunnianloukkauksesta sekä 100 000 euroa korvauksia yhtiöltä.
Virallinen syyttäjä ei ole ainakaan toistaiseksi yhtynyt syytteeseen.
Oikeudenkäynti liittyy Ylen juttusarjaan, joka koski Helsingin telakan päätymistä Vladimir Kasjanenkon omistukseen. Miestä kuvailtiin jutuissa Kremlin luottomieheksi, ja hänellä kerrottiin olevan koti Monacossa, mökki Miehikkälässä ja Belgian passi.
Yle ja Jokinen kiistävät juttujen loukkaavan Kasjanenkon kunniaa. Siten sen enempää rangaistukselle kuin vahingonkorvauksillekaan ei Ylen mukaan ole perusteita.
Yle sai tiedon kanteesta noin kuukausi sitten, ja oikeuskäsittely alkaa toukokuun puolivälissä.
Ylellä on ollut kiire vastata kanteeseen. Kaikki materiaali on myös pitänyt kääntää ranskaksi. Jo oikeuskäsittelyn alussa Ylen on esitettävä kaikki näyttö, johon se haluaa vedota kiistäessään kanteen.
Päätoimittaja Jouko Jokinen sanoo yrittävänsä suhtautua kanteeseen viileästi ja neutraalisti.
”Vaikuttaa siltä, että oikeutta käytetään sananvapautta ja mediaa vastaan ihan tarkoituksella.”
Jokisen mukaan Kasjanenkon toimisto on ollut hyvin aktiivisesti yhteydessä Yleen jutuista, jotka liittyvät Helsingin telakkaan. Hän on toiveikas sen suhteen, että Yle voittaa jutun.
”En näe mitään muuta mahdollisuutta kuin että kanne hylätään. Sananvapauden kannalta olisi tosi hankala asia, jos kanne menestyisi.”
Ylen mielestä monacolainen tuomioistuin ei ole toimivaltainen käsittelemään juttua. Kyseessä on suomalainen media, jonka kotipaikka on Suomessa, ja juttu on julkaistu Suomessa. Sen takia oikea käsittelypaikka kanteelle olisi Ylen mielestä Helsingin käräjäoikeus.
Tapaus kytkeytyy vuosia juristeja ja media-ammattilaisia puhuttaneeseen forumshoppailu-ilmiöön, jossa kanne nostetaan luontevan oikeuspaikan sijasta siellä, missä voittomahdollisuudet arvioidaan suurimmiksi.
Erityisesti tätä harrastetaan kunnianloukkausjutuissa, mutta ilmiö tunnetaan myös muissa riidoissa.
Näyttää siltä, että myös Kasjanenko uskoo voittavansa kanteen todennäköisemmin Monacossa kuin Suomessa.
Kansainvälisiin asioihin erikoistunut asianajaja Petri Taivalkoski kertoo, että perussääntö Euroopan unionissa on, että kanne nostetaan vastaajan – tässä tapauksessa Ylen – kotivaltion tuomioistuimessa. Tähän pääsääntöön on kuitenkin poikkeuksia.
Ensimmäinen poikkeus on, että sopimusriita voidaan käsitellä siellä, missä sopimuksen mukainen velvoite pitää hoitaa. Jos riita koskee esimerkiksi ranskalaisen yhtiön tekemää huoltotyötä helsinkiläisessä voimalassa, toimivaltainen tuomioistuin on Helsingin käräjäoikeus, ellei sopimuksessa ole muuta sovittu, Taivalkoski valottaa.
Toinen poikkeus on, että vahingonkorvausasiassa kanteen voi nostaa joko siellä, missä vahinko tapahtui tai siellä, missä seuraus ilmenee.
Tämä periaate on olennainen Yleä koskevan kanteen kannalta. Kasjanenkoa koskevat jutut on julkaistu internetissä, joten ne ovat luettavissa kaikkialla maailmassa. Periaatteessa kanteen voi siis nostaa missä maassa tahansa.
Euroopassa forumshoppailulle aurasi tietä EU-tuomioistuimen vuonna 1976 tekemä päätös, Taivalkoski kertoo.
Ranskalaisen yrityksen väitettiin saastuttaneen Reinjokea, ja suolajätteet ajautuivat myös Hollannin puolelle. Brysselin yleissopimuksen mukaan toimivaltainen tuomioistuin on sen paikkakunnan tuomioistuin, jossa ”vahinko sattui”.
EU-tuomioistuin päätti, että tämä tarkoittaa sekä tekopaikkakuntaa että sitä paikkakuntaa, jossa teon seuraukset ilmenivät. Vahingonkorvauskanteen ranskalaisyritystä vastaan sai siis nostaa valintansa mukaan joko Ranskassa tai Hollannissa.
”Tämä oli melko liberaali kannanotto, ja tämä avasi tietä forumshoppailulle”, Taivalkoski arvioi.
Toinen asiaan liittyvä ilmiö on forum racing eli kilpailu siitä, kumpi ehtii sopimusriidassa nostaa kanteen ensin. Silloin voi valita tuomioistuimen, jonka arvioi suosiollisemmaksi.
Taivalkoski korostaa, että vaikka monacolainen tuomioistuin katsottaisiin toimivaltaiseksi, se ei tarkoita sitä, että asiaan välttämättä sovellettaisiin Monacon lakia.
”Asia on erittäin mutkikas. Tarvitaan professoritasoinen ekspertti tulkitsemaan asiaa.”
Olisiko Ylellä mahdollisuus jättää huomiotta monacolaisesta tuomioistuimesta tuleva haaste?
Tätä Taivalkoski ei suosittele. Aiemmin tällaiset kanteet menivät suoraan roskikseen, mutta tilanne on muuttunut kansainvälisten sopimusten takia.
”Jos esimerkiksi tulee haaste kreikkalaiseen tuomioistuimeen, argumentit toimivallasta pitää esittää oikeudenkäynnissä. Jos tuomio annetaan, peli on jo menetetty.”
Entä jos Yle häviää jutun Monacossa?
Taivalkosken mukaan näyttää siltä, että Monacolla ei ole sopimuksia tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta muiden kuin Ranskan kanssa.
”Monacossa annettua tuomiota ei näin ollen Suomen oikeuden mukaan tunnusteta eikä panna täytäntöön Suomessa. Eri asia on, että kansainvälisesti toimiva yhtiö ei yleensä voi jättäytyä passiiviseksi sitä vastaan nostetuissa asioissa tästä täysin riippumatta.”
Monaco ei kuulu EU:hun, joten EU-lainsäädäntö ja EU-tuomioistuimet ratkaisut eivät suoraan sido sitä. Sen sijaan se kuuluu Euroopan neuvostoon ja on sitoutunut Euroopan ihmisoikeussopimukseen (EIS).
Monacolaisen tuomioistuimen päätöksestä on siten mahdollista valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT).
