Keskusrikospoliisi kertoo tutkineensa yhdessä Viron keskusrikospoliisin kanssa törkeää ihmiskauppaa rakennusalaan kytkeytyen.
Vyyhdissä epäillään, että ulkomaalaisia työntekijöitä on houkuteltu Latviasta ja Virosta Suomeen työskentelemään rakennusalalle pakkotyötä muistuttavissa olosuhteissa.
”Eri yhtiöiden ja henkilöiden muodostaman järjestäytyneen organisaation epäillään erehdyttäneen kymmeniä työntekijöitä Suomeen työskentelemään pakkotyön kaltaisissa olosuhteissa ja saaneen rikollisella toiminnallaan 2,3 miljoonan euron rikoshyödyn”, krp kertoo tiedotteessa.
Epäillyn törkeän ihmiskaupan uhrit ovat pääasiassa Latvian, Viron ja Ukrainan kansalaisia.
”Esitutkintaan liittyen on identifioitu 21 asianomistajaa. Todellisuudessa uhrien määrä voi olla paljon suurempi. Ihmiskauppa on usein piilorikollisuutta, ja asianomistajat eivät välttämättä tiedä joutuneensa rikoksen uhriksi. Suomesta kotimaahansa palanneiden uhrien tavoittaminen on myöskin osaltaan haastavaa”, tutkinnanjohtaja Marko Heinonen sanoo tiedotteessa.
Poliisin arvion mukaan organisaatio on järjestelmällisesti rekrytoinut vuosien 2020–2022 aikana jopa satoja työntekijöitä ulkomailta Suomeen eri työmaille pääosin Uudellamaalla.
Poliisi epäilee toiminnasta organisaatiota, joka koostuu enimmäkseen virolaisista epäillyistä. Toiminnan johtohenkilöitä ja taustavaikuttajia on Virossa luokiteltu järjestäytyneessä rikollisryhmässä toimineiksi henkilöiksi.
Esitutkinnassa epäiltyinä törkeästä ihmiskaupasta oli 11 ihmistä. Heistä kymmenen on Viron kansalaisia ja yksi Suomen kansalainen.
Poliisin mukaan epäillyt ovat rekrytoineet työntekijöitä erilaisiin rakennusalan tehtäviin perustamiensa yritysten kautta. Epäilyjen perusteella Suomeen tulleita työntekijöitä on käytetty hyväksi muun muassa erehdyttämällä, johtamalla harhaan ja velkaannuttamalla.
Organisaatio on luvannut työntekijöille Suomessa muun muassa ilmaisen asumisen. Suomessa olosuhteet eivät kuitenkaan ole vastanneet sovittua.
Asumisesta on esimerkiksi pitänyt maksaa, ja palkoista on vähennetty ennalta sopimattomia kuluja työvaatteista ja työvälineistä. Uhrien palkasta on myös vähennetty summia perustellen vähennyksiä poissaoloilla, huonosti tehdyllä työllä tai puhelimen käytöllä työaikana.
Työolosuhteet ovat olleet monissa tapauksista heikot: Työpäivät ovat esimerkiksi olleet pitkiä ilman taukomahdollisuutta. Useissa tapauksissa palkkoja on jätetty joko osittain tai kokonaan maksamatta.
Esitutkinnan mukaan useilla uhreista palkka on jäänyt niin pieneksi, että he ovat jopa velkaantuneet työnantajalleen. Heillä ei ole ollut varaa palata Suomesta kotimaahansa, vaan he ovat joutuneet jatkamaan työskentelyä vastentahtoisesti.
Poliisin mukaan epäillyt ovat käyttäneet hyväksi työntekijöiden kielitaidottomuudesta ja varattomuudesta aiheutunutta riippuvaista asemaa. Lisäksi epäillään, että osaan työntekijöistä olisi kohdistettu myös väkivaltaa tai väkivallalla uhkailua.
Epäillyissä rikoksissa on poliisin mukaan ollut kyse kevytyrittäjyyttä hyväksikäyttäneestä järjestäytyneestä toiminnasta.
Poliisin näkemyksen mukaan ulkomaiset työntekijät on rekisteröity kevytyrittäjiksi laskutuspalveluyritykseen ilman, että he ovat todellisuudessa ymmärtäneet, mitä tämä tarkoittaa.
Poliisi katsoo, että todellisuudessa kyseessä olisi ollut työsopimuslain mukainen työsuhde, jossa yrityksellä on velvollisuus huolehtia työntekijöidensä työoloista.
”Tällä järjestelyllä on pyritty muun muassa välttämään työnantajalle kuuluvia vastuita, pienentämään palkkaa, siirtämään rahaa uhreilta epäillyille ja välttämään työeläkevakuutusmaksuja. Kevytyrittäjyys on mahdollistanut uhrien palkan pienentämisen keinotekoisesti vähentämällä siitä erilaisia kuluja”, tutkinnanjohtaja Heinonen sanoo.
Epäillyt ovat poliisin mukaan sopineet Suomessa toimivien rakennusalan yritysten kanssa työntekijöiden välittämisestä ja toimittamisesta yrityksille.
Suomalaisia rakennusalan yrityksiä, joissa epäillyn ihmiskaupan uhrit ovat työskennelleet, ei kuitenkaan epäillä tapauksessa rikoksista.
Epäiltyjen epäillään tehneen ”huomattavia summia” järjestelemällä työntekijöiden sopimuksia rakennusalan yritysten ja itse perustamiensa erillisten yritysten välille.
Rikoshyötyä epäiltyjen arvioidaan saaneen toiminnallaan kaikkiaan noin 2,3 miljoonaa euroa.
Esitutkinnan perusteella organisaatio on pyrkinyt lisäksi häivyttämään rikoksiaan esimerkiksi perustamalla yrityksiä rikoshyödyn siirtämistä ja häivyttämistä varten.
Epäillyt ovat nimenneet toiminnan keskiössä olleeseen yritykseen suomalaisen toimitusjohtajan ilman todellista toimivaltaa.
”Suomalaiselle toimitusjohtajalle ei esitutkinnan mukaan ole koskaan maksettu palkkaa yrityksestä, vaan hänet on nimetty yrityksen johtoon, jotta yritys näyttäisi paremmalta ulospäin ja rikollinen toiminta olisi vaikeammin havaittavissa”, tutkinnanjohtaja esittää tiedotteessa.
Myös kyseistä suomalaista epäillään tapauksessa ihmiskaupparikoksesta. Hän on tutkinnanjohtajan mukaan kiistänyt osallisuutensa epäiltyihin rikoksiin. Myös muut epäillyt ovat kiistäneet rikosepäilyt.
Syyttäjä kertoo nostaneensa tapauksessa syytteet muun muassa 11 törkeästä ihmiskaupasta ja yhdestä törkeästä eläkevakuutusmaksupetoksesta. Syytteessä on 11 ihmistä ja uhreja on 11.
Esitutkinnassa epäiltyjä epäiltiin kaikkiaan 21 törkeästä ihmiskaupasta.