Poliisi aloittaa ison urakan, jossa se selvittää koko henkilöstönsä taustat. Tämä tarkoittaa, että tuhansista poliisissa työskentelevistä ihmisistä tehdään turvallisuusselvitys.
Ne tekee suojelupoliisi.
”Koko henkilöstö saatetaan nyt turvallisuusselvitysten piiriin”, sanoo turvallisuusasiantuntija Marko Kovanen Poliisihallituksesta.
Syy ei Kovasen mukaan ole Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama yleisen turvallisuustilanteen heikkeneminen eivätkä yksittäistapaukset. Työ tehdään hänen mukaansa tässä maailmantilanteessa sattumalta.
”Peruste on se, että näin saadaan henkilöstö nuhteettomuusseurantaan ja siksi tehdään nämä selvitykset. Ei siinä sen ihmeempää ole”, Kovanen sanoo.
Vuodesta 2015 kaikista poliisin palvelukseen tulevista ihmisistä on tehty pääsääntöisesti turvallisuusselvitys. Nyt tehtävä selvitys kattaa myös tätä aiemmin poliisin palvelukseen rekrytoidut ihmiset, joita on edelleen paljon poliisissa. Kaikista heistä ei ole aikanaan rekrytoitaessa selvitystä tehty ja jos onkin, siitä voinut kulua vuosia aikaa.
Turvallisuusselvityksiä on perusmuotoisia, suppeita ja laajoja, ja laajuus riippuu haettavasta virasta ja tehtävästä. Selvitykset ovat voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen ne pitää uusia.
Poliisissa on virkoja kaikkiaan noin 10 000, joista varsinaisia poliiseja on noin 7 500. Loput noin 2 500 on siviilivirkoja, jotka vaihtelevat esimerkiksi lupavirkailijoista it-asiantuntijoihin.
Suojelupoliisissa varaudutaan jo urakkaan. Selvitysten tekemisen on määrä jatkua ensi vuoden loppuun.
”Turvallisuusselvityksiä tehdään nyt ylitöinäkin. Käsittelyajat tulevat pitenemään vielä ennen juhannusta, siihen voi varautua”, sanoo supon turvallisuusselvitysyksikön päällikkö Ilkka Hanski.
Supon tavoite on tehdä turvallisuusselvityksistä 90 prosenttia 35 arkipäivän kuluessa ja siihen on parin viime vuoden aikana Hanskin mukaan myös hyvin päästy.
Supo sen sijaan on kohdannut muuttuneen turvallisuusympäristön vaikutukset selvitysten kasvaneessa määrässä.
”Määrän nousu johtuu Venäjän hyökkäyksestä, yrityksissä halutaan nyt huolehtia entistä paremmin turvallisuudesta”, Hanski sanoo.
Selvityksiä tehdään yksityisellä puolella esimerkiksi sellaisista henkilöistä, joilla on tehtävässään pääsy erilaiseen kriittiseen infraan ja valtion puolella sellaisista, joilla on pääsy salaiseksi luokiteltuun tietoon.
”Pidän lisääntynyttä määrää hyvänä asiana tällaisena aikana. On tärkeätä, että keskeisiä tehtäviä hoitavilla ihmisillä on voimassaolevat turvallisuusselvitykset. Se parantaa mahdollisuuksiamme torjua kansallisen turvallisuuden uhkia”, Hanski sanoo.
Jotain selvityksissä myös löytyy. Vaikka luvut eivät ole isoja, yksittäisen tapauksen merkitys voi olla suuri. Suppeissa selvityksissä ilmoitettavaa löytyy noin neljässä prosentissa tapauksia, perusmuotoisissa noin kolmessa prosentissa. Laajoissa prosenttiosuus on yhden luokkaa.
”Nämä ovat siis tilanteita, joissa jotain tietoa annetaan. Hakija päättää itse, mitä tiedolla tekee”, Hanski sanoo.
Tyypillistä ovat esimerkiksi isot velat ulosotossa tai tavanomaiset rikokset. Yhteyksiä vieraiden valtioiden tiedustelupalveluihin tai ääriliikkeisiin löytyy erittäin harvoin.
Lue lisää: Suojelupoliisi muutti pois Punavuoresta
Lue lisää: Yle: Supo on puuttunut toistuvasti venäläisten värväysyrityksiin Suomessa
Lue lisää: Suojelupoliisi kertoo puolittaneensa Venäjän ammattivakoojien määrän Suomessa