LAPIN käräjäoikeus on määrännyt viime viikolla marjayhtiö Kiantama oy:n toimitusjohtaja Vernu Vasunnan omaisuutta pantavaksi takavarikkoon reilun 473 000 euron edestä.
Vakuustakavarikkoasian tiedoista selviää, että pakkokeinotoimen perusteeksi on merkitty epäilty törkeä ihmiskauppa, jonka epäillään tapahtuneen vuosien 2020 ja 2022 välillä Pohjois-Suomessa.
Poliisin vaatima takavarikko liittyy keskusrikospoliisin ja Rajavartiolaitoksen tutkimaan laajaan thaimaalaisten marjanpoimijoiden ihmiskauppajuttuun.
Vasuntan omaisuutta määrättiin vakuustakavarikkoon yhteisvastuullisesti Kalyakorn ”Durian” Phongphitin kanssa, jota myös epäillään tapauksessa törkeästä ihmiskaupasta. Phongphit on HS:n tietojen mukaan rekrytoinut useiden vuosien ajan thaimaalaisia marjanpoimijoita sekä Kiantamalle että marjayritys Polaricalle.
Vakuustakavarikko on turvaamistoimi, jolla voidaan turvata mahdollisia uhrien vahingonkorvauksia, jottei rikoksesta epäilty esimerkiksi ehtisi kätkeä tai hävittää omaisuutta.
Helsingin Sanomat ei torstaina lukuisista yrityksistä huolimatta tavoittanut Vasuntaa kommentoimaan asiaa.
Poliisin mukaan esitutkinnan rikosepäilyjen keskiössä on kaksi Suomessa toimivaa marja-alan yritystä sekä thaimaalainen yritys, joka rekrytoi marjanpoimijoita Suomeen.
Poliisi ei ole vahvistanut marjayritysten nimiä, mutta jo aiemmin on uutisoitu, että toinen yrityksistä on pohjoissuomalainen Polarica marjahankinta oy, jossa törkeästä ihmiskaupasta epäillään Polarican entistä toimitusjohtajaa ja pääomistajaa Jukka Kristoa.
Lapin käräjäoikeus määräsi viime viikolla Kriston omaisuutta vakuustakavarikkoon yli miljoonan euron edestä liittyen epäilyyn törkeästä ihmiskaupasta vuosina 2020–2022.
Polarica tiedotti Kristoon kohdistuvasta rikosepäilystä jo lokakuussa omassa tiedotteessaan.
Kiantaman toimitusjohtaja Vernu Vasunta ei ole aiemmin kommentoinut, onko toinen ihmiskauppaepäilyjen keskiössä olevista marjayrityksistä Kiantama.
Vasuntaan kohdistuvasta vakuustakavarikkoasiasta kuitenkin selviää, että hän on rikoskokonaisuudessa epäillyn asemassa.
Vasunta viestitti joulukuussa HS:lle ”olleensa Kiantaman toimitusjohtajana poimijoihin liittyvässä tutkinnassa poliisin kuultavana”.
”Omasta puolestani voin sanoa, että olemme kaikessa toiminnassamme noudattaneet Suomen lainsäädäntöä sekä marjanpoiminta-alaa koskevia viranomaisohjeita. Emme kommentoi keskeneräistä tutkintaa tässä vaiheessa enempää”, Vasunta sanoi tuolloin sähköpostissa.
Helsingin Sanomat kertoi tammikuussa, että Suomen suurimpiin luonnonmarjayrityksiin lukeutuva Kiantama on ollut viime vuosina työsuojeluviranomaisen toistuvan tarkastelun kohteena thaimaalaisten marjanpoimijoiden oloihin liittyen.
Aluehallintoviraston vuosien 2021–2022 aikana tekemillä kahdeksalla työsuojeluviranomaisen tarkastuskäynnillä havaittiin useita puutteita Kiantaman toiminnassa liittyen poimijoiden olosuhteisiin.
Helsingin Sanomat kertoi heinäkuussa 2020, että Kiantama oli esimerkiksi vuonna 2020 tuomassa Suomeen Thaimaasta nelisensataa poimijaa noin kahdeksi kuukaudeksi.
Toukokuussa 2022 Kiantaman toimitusjohtaja Vasunta sanoi Ylen jutussa odottavansa tuon vuoden syksylle tuhatta poimijaa.
Tapauksen tutkinnanjohtajan mukaan kaikki epäillyt ovat kiistäneet rikosepäilyn. Myös Polarica ja sen johto ovat tiedotteessaan torjuneet epäilyt lainvastaisesta toiminnasta.
Keskusrikospoliisin ja rajavartiolaitoksen tutkinnassa on kyse siitä, että lukuisten Suomessa työskennelleiden thaimaalaisten marjanpoimijoiden epäillään joutuneen ihmiskaupan uhriksi vuosina 2020–2022.
Tutkinnanjohtaja Teemu Mäntyniemen mukaan asianomistajien, eli epäillyn ihmiskaupan uhrien määrä on noussut nyt yli sataan. Aiemmin poliisi on puhunut kymmenistä asianomistajista.
”Uhreja on tunnistettu yli sata tällä hetkellä.”
Poliisin epäilyjen mukaan ihmiskauppaa olisi tapahtunut muun muassa erehdyttämällä, riistämällä ja teetättämällä thaimaalaisilla marjanpoimijoilla pakkotyönomaista työtä. Tämän lisäksi marjanpoimijoita on poliisin mukaan muun muassa majoitettu heikoissa oloissa.
Helsingin Sanomat kertoo kyseisten epäiltyjen nimet jo esitutkintavaiheessa tapauksen yhteiskunnallisen merkittävyyden ja esitutkinnan laajuuden vuoksi.
